Mitä on miehuus Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa? Asiaa on selvitetty muun muassa YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin vuonna 2017 julkaisemassa Understanding Masculinity -raportissa. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä lähes 10 000 ihmistä neljässä arabimaassa: Egyptissä, Libanonissa, Marokossa ja Palestiinassa.

Valtaosalla miehistä kaikissa neljässä maassa oli hyvin patriarkaalinen arvomaailma, joskin Libanon erottuu selvästi muita liberaalimpana. Esimerkiksi Egyptissä 87 prosenttia miehistä oli sitä mieltä, että naisen tärkein tehtävä on huolehtia kodista ja laittaa ruokaa. Näkemykseen yhtyi toisaalta myös 77 prosenttia egyptiläisnaisista.

Miesten asenteet parisuhdeväkivaltaa kohtaan olivat hyvin synkät. Egyptiläismiehistä yhdeksän kymmenestä ajatteli, että naisen on siedettävä väkivaltaa perheen koossa pitämiseksi. Marokossa ja Palestiinassa vastaava luku oli yli 60 prosenttia, Libanonissa 26. Egyptiläismiehistä 62 prosenttia piti niin sanottuja kunniamurhia yleensä hyväksyttävinä. Lisäksi miltei puolet egyptiläisistä miehistä kertoi käyttäneensä väkivaltaa vaimojensa kurittamiseksi.

”Raportista ilmenevät asenteet ovat huolestuttavia”, sanoo UN Womenin viestintäasiantuntijana työskentelevä Emad Karim.

Hän huomauttaa, että käsityksiin sukupuolirooleista vaikuttavat ikä, sukupuoli ja yhteiskuntaluokka. Esimerkiksi Egyptin nykyiset 50–60-vuotiaat kasvoivat aikana, jota väritti uskonnollisuuden uusi korostuminen. Heidän sukupolvensa hakeutui uskonnon pariin, osittain vastareaktiona omien vanhempiensa maallistumiselle. 

Raportin kirjoittajat nostavat sukupuolirooleihin vaikuttaviksi taustatekijöiksi etenkin koulutustason ja kotikasvatuksen. Korkeasti koulutetut vastaajat eivät hyväksyneet perheväkivaltaa yhtä usein kuin muut. Jos lapsi kasvaa kodissa, jossa molemmat vanhemmat osallistuvat kotitalouden hoitoon, tasapuolinen taakanjako toteutuu todennäköisemmin myös hänen omassa avioliitossaan.

Moni mies haluaa jo osallistua kodin ja lasten hoitoon.

Karimin mukaan naisten asema Egyptissä ja muualla Lähi-idässä on kuitenkin parantunut valtavasti viime vuosikymmenten aikana. Karim on seurannut sukupuoliroolien muutosta myös omassa perheessään. Hänen äitinsä naitettiin kymmenvuotiaana neljä vuotta itseään vanhemman pojan kanssa. Kun Emad syntyi, äiti oli 11-vuotias. 

Enää kouluikäisten tyttöjen naittamista ei Karimin mukaan katsottaisi hyvällä.

”Nykyään on yleisempää, että kyläläiset keräävät rahaa perheelle, joka muuten joutuisi talousvaikeuksien takia keskeyttämään tyttärensä koulunkäynnin.”

Raportin mukaan miehisyys nähdään Egyptissä sekä vapauksien että vastuiden summana. Mies on vapaa matkustamaan itsenäisesti, mutta vastuussa perheensä elättämisestä. Karimin mukaan yksi haaste onkin,  että vaikka naisten asema on parantunut viime vuosien aikana, ei miesten asemasta voi sanoa samaa.

Miesten on entistä vaikeampi elättää perheensä, eivätkä he halua tinkiä saavutetuista eduistaan. Valtaosa egyptiläisistä miehistä koki esimerkiksi, että jos työpaikoista on pulaa, miehillä pitäisi olla niihin etuoikeus. Tämä voi Karimin mukaan johtaa vastakkainasetteluun nuoremman polven naisten ja miesten välillä. ”Käytännössä naiset Egyptissä ja muualla Lähi-idässä ovat näyttäneet olevansa valmiita työskentelemään ja jakamaan vastuuta perheen elättämisestä. Monien miesten on kuitenkin vaikea tottua tähän, koska he ovat kasvaneet äitiensä hemmottelemina”, Karim sanoo.

Egyptiä on viime vuosia koetellut lama, mutta talousennusteet tuleville vuosille lupaavat parempaa. Karim uskoo, että talouskasvu johtaa pitkällä aikavälillä siihen, että suurempi osa väestöstä on valmis uudistamaan käsityksiään sukupuolirooleista. Nuoremmat sukupolvet ovat myös matkustaneet vanhempiaan enemmän. 

Tosin taloudellinen ja sosiaalinen hyvinvointi on Karimin mukaanvain yksi tekijä, joka voi vaikuttaa sukupuolikäsityksiin. 

Viitteitä paremmasta näkyy myös UN Womenin raportissa. Jokaisessa maassa, missä haastatteluja tehtiin, löytyi myös noin 20 prosentin vähemmistö, jolla oli muita tasa-arvoisempi näkemys. He toivovat lisää naisia johtaviin asemiin ja rohkaisevat jo nyt naispuolisia perheenjäseniään opiskelemaan ja rakentamaan uraa. Moni mies haluaa myös osallistua aktiivisemmin kodin ja lasten hoitoon.

Karim huomauttaa, että tasa-arvokehitys on kytköksissä myös Egyptin yleiseen demokratiakehitykseen. 

”Jos ihmiset eivät saa osallistua päätöksentekoon ja keskustella asioista avoimesti, se vaikuttaa myös siihen, miten perheessä tehdään päätöksiä.” 

Tasa-arvo etenee Lähi-idässä

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävät monet kansalliset järjestöt ja ruohonjuuritason liikkeet. Esimerkiksi Egyptissä toimii vuonna 1996 perustettu Egyptian Center for Women’s Rights. Jordaniassa The Arab Women Organization of Jordan perustettiin jo vuonna 1970. 

Suomi rahoittaa 2017–2020 naisten ja haavoittuneiden ryhmien oikeuksia edistävää työtä alueella noin 11 miljoonalla eurolla. Valtaosa tuesta kanavoidaan kansainvälisten järjestöjen ja rahoituslaitosten kautta. 

Osa rahoituksesta ohjataan myös suomalaisille järjestöille. Esimerkiksi Kirkon Ulkomaan- apu toimii Palestiinassa ja    Jordaniassa, kun taas CMI edistää sukupuolten välistä tasa- arvoa Libyassa ja Irakissa. Myös Fidalla on Irakissa tasa-arvoa edistävä ohjelma. Demo Finland puolestaan järjestää Tunisiassa nuorille naisille ja miehille suunnattua politiikkakoulua. Libanonissa naisten oikeuksien parissa työskentelevät mm. Psykologien sosiaalinen vastuu ja Suomen NMKY. 

Yksi merkittävimmistä tasa-arvoa maailmalla edistävistä järjestöistä on UN Women, jota Suomi rahoitti 17,5 miljoonalla eurolla vuonna 2018. 

Lähteet: UN Womenin vuosiraportti 2018–2019, Suomen kehitysyhteistyön ohjelma 2017–2020