1. Miksi haluat olla ennen kaikkea feministi?
Perustelen valintaa sillä, että meitä kategorisoidaan paljon ulkopuolelta. Määrittelen itseni mieluummin feminismin kuin sukupuolen kautta, sillä naiseuden kategoria on aika rajoittava ja siihen liittyy määreitä, joita en koe omakseni. Naiseus on minulle poliittinen positio ja feminismi poliittinen työkalu.
2. Kirjoitat Bluestocking-nimistä blogia. Mitä nimi tarkoittaa?
Britanniassa 1700-luvulla toiminut sinisukat oli lukeneiden naisten yhteisö. Nimi viittaa naisaatteeseen, mutta antaa tilaa kirjoittaa muistakin yhteiskunnallisista aiheista. Kommentoin blogissani päivänpolitiikkaa, populaarikulttuuria ja ilmiöitä feministisestä näkökulmasta.
Itse asiassa minulla oli ensin ruokablogi. Kun vuonna 2015 aloitin yhteiskunnallisen blogin, lukijamäärät moninkertaistuivat jo ensimmäisen postauksen myötä.
3. Millaista on olla feministi internetissä?
Ihanaa ja ihan kamalaa. Välillä uuvuttaa, kun antifeministiset tahot yrittävät jatkuvasti hiljentää. Toisaalta internetin feministiset verkostot ovat laajoja ja niistä saa paljon tukea. Olen oppinut yliopistossa tieteellistä näkökulmaa sukupuolentutkimukseen, mutta netissä opin kuuntelemaan muiden ihmisten kokemuksia. Siitä oppii tosi paljon.
Verkossa aktivismi on nopeampaa: uusiin käsitteisiin ja asioihin törmää usein ensimmäisenä nettikeskusteluissa.
Naiseus on minulle poliittinen positio ja feminismi poliittinen työkalu.
4. Toivot kirjassasi kohturauhaa. Mitä tarkoitat sillä?
Keskustelu syntyvyydestä kääntyy usein joko ehdotuksiin synnytystalkoista tai lapsettomien nuorten aikuisten syyllistämiseen itsekkyydestä. Samaan aikaan äiteihin kohdistuu valtavia paineita.
Haluaisin, että kaikille annettaisiin rauha lisääntyä tai olla lisääntymättä silloin kun haluaa ja sen ikäisenä kuin haluaa sekä luotettaisiin siihen, että ihmiset pystyvät tekemään päätöksensä itse. Tähän liittyy myös aborttioikeus.
5. Miten mies voi olla hyvä feministi?
Mies voi olla feministi ja se on äärimmäisen kannatettavaa. Mutta kuten missä tahansa valtapositiossa, miesten on hyvä ymmärtää, milloin on hyödyllistä olla itse äänessä ja milloin taas on parempi antaa tilaa naisten ja muiden sukupuolten puhua.
Miehet saavat helposti kiitosta vain siitä, että sanovat olevansa feministejä. Jo se kertoo feminismin tarpeesta.
6. Mikä on viestisi naisille, jotka vieroksuvat feminismi-sanaa?
Kannattaa tutustua feminismiin ennen kuin hylkää sen. Usein feminismi kehystetään miesvihaksi, mutta kyse ei ole siitä vaan pyrkimyksestä kaikkien ihmisten tasa-arvoon. Toistaiseksi siihen ei ole mitään parempaakaan työkalua.
7. Olet ammatiltasi opettaja. Näkyykö sukupuoli peruskoulussa?
Se näkyy oppikirjoissa, sukupuolirooleja ylläpitävissä rakenteissa ja toisinaan opettajien asenteissa. Olen tehnyt tutkimusta omasta opetuksestani ja huomannut, että saatan itsekin ärähtää pojille helpommin kuin tytöille. Pyrin nykyisin tietoisesti puhuttelemaan ja katsomaan kaikkia oppilaita yhtä paljon.
Mielestäni yksi syy poikien heikkoon koulumenestykseen on se, että pojille ei ole niin hyväksyttävää olla hyviä koulussa kuin tytöille. Pojat joutuvat myös kamppailemaan kapean ahtaan miesmuotin kanssa. Uskon, että oppimiserot voisivat lähteä kapenemaan sillä, että sukupuolimuotteja rikottaisiin.
8. Paraneeko maailma sukupuolikiintiöillä?
Moni feministi on sanonut, että kiintiöt voivat olla kätilövaihe siihen, että pääsemme tasa-arvoisempaan tilanteeseen. Jos muutkaan keinot eivät johda siihen, että isät käyttävät enemmän perhevapaita ja naiset nousevat johtotehtäviin, tarvitaan poliittista ohjausta.
Miehet saavat helposti kiitosta vain siitä, että sanovat olevansa feministejä.
9. Miksi intersektionaalinen feminismi on niin vaikeaa?
Ymmärrän ihmisten epävarmuuden, jos ei ole aiemmin miettinyt millaisia termejä ja sanoja käyttää. Jos kuitenkin sitoudumme käyttämään inklusiivista kieltä ja miettimään, mitä kieli kertoo valtarakenteista, uskon, että lopputuloksena voimme saada inklusiivisemman maailman.
Intersektionaalinen feministi ottaa huomioon syrjinnän monet muodot. Kyse ei ole vain miehistä ja naisista, vaan myös esimerkiksi etnisyydestä, vammaisuudesta ja yhteiskuntaluokasta. Se auttaa ymmärtämään sitäkin, että valkoisissa heteromiehissä on maailman etuoikeutetuimpia ihmisiä mutta myös heitä, jotka kärsivät syrjäytymisestä ja alkoholismista.
10. Voiko feministi lukea naistenlehteä?
Voi lukea, ei hätää! Kuuntelen myös räppiä, joka on paikoin aika seksististä ja käyn festareilla, joilla enemmistö artisteista on miehiä. Asioista saa nauttia, mutta niissä ilmenevistä ongelmista voi jaksaessaan myös lähettää kriittistä palautetta. Sen kautta muutos voi tapahtua.