Artikkelikuva
Moneen tuntemaamme kimaltelevaan tuotteeseen liittyy eettisiä ongelmia.

Kosmetiikkatuotteiden kaunis kimalle voi olla peräisin laittomilta kaivoksilta

Teollisuuden laajasti käyttämää mica-mineraalia louhitaan Intiassa hengenvaarallisissa oloissa ja lapsityövoimalla. Laittoman kaivostoiminnan kitkeminen on ollut hidasta.

Kaikki, mikä kimaltaa, ei ole kultaa. Kullan sijaan yllättävän moni päivittäin käyttämämme kosmetiikkatuote, pien­elektroniikka ja kulkuväline on saanut kimalteensa mica-mineraalista. Mican kysyntää ovat viime vuosina vauhdittaneet sekä luonnonkosmetiikkabuumi että elektroniikkateollisuuden kasvu.

Metallinhohtoisen kimalteen takana on tahrainen tuotantoketju. Sen jäljet johtavat usein Intiaan, joka on yksi maailman isoimmista mican tuottajista.

Intiassa louhitusta micasta 75 prosenttia on peräisin Intian köyhimpiin kuuluvista Biharin and Jharkhandin osavaltioista. Niissä lasten koulunkäyntimahdollisuudet ovat heikot ja monet perheet joutuvat toimeentulonsa hankkiakseen lähettämään jälkikasvunsa laittomille kaivoksille. Lapset ovat haluttua työvoimaa: he mahtuvat ahtaisiinkin paikkoihin ja ovat näppäriä sormistaan.

Elokuussa 2016 Thomson Reuters ­-säätiö sai tietoonsa, että kahden kuukauden aikana itäisen Intian mica-­kaivoksilla oli kuollut seitsemän lasta. Intialaisen Pelastakaa lapsuus ­-järjestön mukaan todellisuus on tätäkin karumpi. Järjestön arvion mukaan mica-kaivoksilla kuolee kuukausittain 10–20 ihmistä, joista valtaosa on lapsia.

Intian laki kieltää alle 14-vuotiaiden työnteon, minkä vuoksi laiton kaivostoiminta keskittyy yhä vaarallisempiin oloihin. Sanktioiden pelossa onnettomuuksista myös raportoidaan viranomaisille harvemmin. Kaivostyöstä seuranneet terveyshaitat ovat syösseet perheitä kierteeseen, jossa sairaalakulut joudutaan kattamaan kaivamalla lisää micaa.

Lukuisat yritykset ja kansalaisjärjestöt käynnistivät vuoden 2017 alussa vastuullista tuotantoketjua vaativan kampanjan (Responsible Mica Initiative, RMI). Intialaisjärjestöt ovat kuitenkin edelleen raportoineet lapsikuolemista, eikä laitonta kaivostoimintaa ole onnistuttu kitkemään.

Moni kosmetiikkajätti, kuten brittiläinen Lush, on kielteisen julkisuuden painostamana parantanut tuotantoketjujensa läpinäkyvyyttä, mutta yritysten vastuunkannossa on suuria eroja.

”Siinä missä monet kosmetiikkafirmat ovat RMI:n jäseniä, järjestön jäsenlistoilla ei ole yhtäkään autoalan yritystä ja vain yksi elektroniikka-alan yritys”, kommentoi RMI:n toiminnanjohtaja Fanny Fremont Thomson Reuters -säätiölle joulukuussa.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!