Kukka: Tutustuimme vuonna 2002, kun minä ja Sini opiskelimme molemmat Työväen Akatemiassa Kauniaisissa. Sinin huone oli vastapäätä omaani. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä: Sini oli parasta, mitä siellä oli!

Emma: Kävin lukiota Kauniaisten lähellä. Silloinen poikaystäväni oli Sinin ja Kukan koulukaveri, joten samoissa piireissä tuli pyörittyä paljon. Muistan, kun joissain juhlissa istuimme kolmestaan lattialla ja puhuimme tosi pitkään. Olin saanut suuren maailmantuskaherätyksen ja Sini ja Kukka olivat heti mukana siinä. Kukka oli aurinkoinen ja kupliva, Sinistä taas huokui syvä lämpö.

Kukka: Emman persoona oli valoisa ja säteilevä, mutta ihailin etenkin sitä, miten palavasti hän puhui vaikeistakin yhteiskunnallisista asioista.

Emma: Meistä tuli nopeasti tiivis kolmikko, ja seuraavana vuonna me kaikki aloitimme opinnot yliopistolla. Sini opiskeli varhaiskasvatusta, mutta raahasin hänet mukaan ympäristönsuojelutieteen luennoille ja ainejärjestöön. Hän oli mielestäni selvä luonnonsuojelija.

Sini: Elämänarvomme ja tapamme ajatella asioista ovat aina olleet hyvin samanlaiset. Lisäksi me kaikki sählätään ihan hirveästi; siitä riittää huumoria.

”Voimme toistemme kohdalla luottaa siihen, että mitä ikinä joku meistä tekeekin ja mihin tahansa se johtaa, toiset ovat aina tukena.”

Emma: Meitä yhdistää myös kyky tuntea suurta ­maailmantuskaa ja empatiaa. Politiikassa tunteet ovat kiellettyjä varsinkin naisilta, mutta Sinin ja Kukan kanssa ei tarvitse esittää, että tässä vaan teknokraattisesti haetaan ratkaisuja. On ihanaa tietää, että vääryydet tuntuvat heistä yhtä pahalta kuin itsestäni. Heidän seurassaan saan olla vihainen tai surullinen.

Kukka: Yhteisen WhatsApp-ryhmämme nimi on Supersiskot. Kirjoittelemme siellä elämästä, politiikasta, uutisista, mistä vaan. Jos olen vaikka jossain tiukassa työtilanteessa ja tarvitsen feminististä tukea, kysyn viestillä neuvoa Siniltä ja Emmalta. Nuorena naisena miesten maailmassa tarvitaan siskojen apua.

Sini: Kun on itse jossain sopassa, ystäviltä saa tarpeellista ulkopuolista näkökulmaa.

Emma: Kansanedustajana unohtuu helposti se, miksi alun perin tuli lähteneeksi politiikkaan. Se, että ympärillä on ihmisiä, jotka olen tuntenut pitkään ja jotka tekevät töitä samojen asioiden puolesta mutta eri paikoissa, pitää minut rehellisenä itselleni. Olemme kaikki kiinnostuneita esimerkiksi metsien suojelusta, meriasioista ja ihmisoikeuksista, vaikka hieman eri näkökulmista: minä poliitikkona, Kukka yliopistopiireissä ja toimittajana, Sini aktivistina.

Sini: Työssämme minä ja Kukka etupäässä osoitamme maailmasta ongelmia, joihin pitäisi puuttua. Emma puolestaan miettii, miten ne korjataan.

Emma: Kukka jaksaa olla meistä positiivisin ja ymmärtää kaikkia. Sini on suoran toiminnan ihminen, halki, poikki ja pinoon -luonne. Itse olen sitten se vääntäjä. Koska puhumme keskenämme paljon töistä, kyselemme ja kuuntelemme, opimme valtavasti toisiltamme.

Sini: Enemmän kuin työasioita, olen oppinut ystäviltäni elämisen taitoa: miten rakastaa perhettään ja ystäviään, olla rohkea ja sanoa mitä ajattelee. Kun tutustuimme  lähes 17 vuotta sitten, olin ujo ja arka. Sen näkeminen, että Emma ja Kukka ovat alkaneet tehdä asioita ja onnistuneet niissä, on opettanut minulle samanlaista rohkeutta.

”Tuntuu oudolta ajatukselta, että meille tulisi riitaa.”

Emma: En luultavasti olisi tässä ammatissa ilman Siniä ja Kukkaa. Kokemukseni mukaan etenkin meitä naisia työntää eteenpäin se, kun ympärillämme on ystäviä, jotka uskovat meihin enemmän kuin me itse. Ehkä ainoa asia, josta voin tulla Sinille ja Kukalle vihaiseksi on, jos he kyseenalaistavat omaa osaamistaan.

Kukka: En muista, että olisimme suuttuneet toisillemme kertaakaan näiden vuosien aikana. Tuntuu oudolta ajatukselta, että meille tulisi riitaa.

Sini: Mistä me edes riideltäisiin? Joudumme kaikki riitelemään töissä. Se riittää.

Emma: Tapaamme yleensä aina kolmestaan. Jos olen vaikka Sinin kanssa jossain, pyydämme heti myös Kukan paikalle. Kahdestaan tulee tunne, että joku puuttuu.

Sini: Olen asunut kolme viime vuotta Ruotsissa. Siksi olemme nähneet toisiamme harvemmin, mutta kun olen Suomessa, tapaamme viikoittain tai monta kertaa viikossa. Yleensä emme tee mitään erityistä, vaan kokoonnumme Emman kotiin. Puhumme, lojumme tai leivomme Emman kahden lapsen kanssa. Sekä minä että Kukka olemme asuneet ja matkustaneet paljon ulkomailla, joten Emman kodista on tullut kiintopiste, johon voimme aina palata ja jossa olemme välillä asuneetkin.

Kukka: Kun Emma laittaa viestin, että hänellä on vapaailta, vastaamme heti että ”Jes, me tullaan teille!”. Emman lasten syntymä on tuonut ystävyyteemme vain lisää rakkautta. Ihailemme Emman tapaa olla äiti. On käsittämätöntä, miten läsnä Emma on kotona, olipa hänellä miten kiire tahansa.

Emma: Olen kiitollinen siitä, miten parhaat ystäväni ovat ottaneet lapseni osaksi elämäänsä. Äitiyden ja politiikan yhdistäminenkin on ollut helpompaa, koska olen saanut ystäviltäni apua ja tukea. Esimerkiksi viime viikolla puolisoni oli työmatkalla ja itselläni oli töiden jälkeen kaupunginvaltuuston kokous. Sini ja Kukka hakivat lapseni päiväkodista ja viettivät illan heidän kanssaan. Kun tulin kotiin yhdeltä aamuyöllä, minulle oli jätetty ruokaa pöydälle ja Sini oli meillä nukkumassa. Tiskikonekin oli tyhjennetty.

Kukka: Ystävyydessämme parasta on luottamuksen lisäksi se, että autamme toisiamme koko ajan puolin ja toisin.

Emma: Ei mene päivääkään, ettei meillä kotona puhuttaisi Sini- ja Kukka-kummeista. Joka ilta nukkumaan mennessään lapset haluavat lähettää heille videoviestillä hyvänyöntoivotuksen. Jos puhumme muuttamisesta, lapset miettivät, miten Sini ja Kukka mahtuisivat uuteen asuntoon.

Sini: Haaveilemme välillä yhteisestä puutalosta, jossa olisi puutarha.

Emma: Ehkä viimeistään sitten se mummokommuuni.

Emma: Merkityksellisintä ystävyytemme on kenties ollut sellaisina hetkinä, kun elämässä on muuten ollut synkkää. Silloin olemme pitäneet toisiamme kasassa ja tuoneet iloa toisillemme.

Kukka: Vaikeinta aikaa oli se, kun Sini oli kolme kuukautta vankilassa Venäjällä [noustuaan vuonna 2013 Greenpeacen mielenosoituksessa öljynporauslautalle protestoimaan arktisen alueen öljynporausta vastaan]. Se oli todella raskasta meille kaikille.

Emma: Saatuamme tietää, että Sini on pulassa Venäjällä, laitoimme heti viisumihakemukset vetämään, vaikka tyttäreni oli silloin tosi pieni. Lähdin Pietariin melkein saman tien nimijuhlien jälkeen.

Kukka: Kun tapauksen oikeudenkäynnit alkoivat, seurasimme niitä Emman kanssa tahoillamme Twitteristä ja chattasimme toisillemme koko ajan. Kun tuli tieto, että Sini vapautetaan, purskahdin itkuun keskellä kirjastoa ja juoksin vessaan soittamaan Emmalle. Hän oli myös vessassa itkemässä kesken jonkin kokouksen. Juoksimme molemmat Rytmi-baariin, jossa vain halasimme toisiamme pitkään.

”Inhoamme kaikkia toistemme entisiä heiloja! Vaikka itse antaisi anteeksi, siskot eivät unohda.”

Emma: Tässä kompromissien maailmassa arvostan sitä, ettei Sini anna pätkääkään periksi siitä, mikä on oikein. Sinin maapallosta kantama huoli tulee esiin siinä, miten itseään säästämättä hän toimii. Hän ei mieti urasiirtoja tai omaa etuaan.

Sini: Tiesin, etteivät Emma ja Kukka tule missään kohtaa kysymään minulta, että miksi teit noin. Voimme toistemme kohdalla luottaa siihen, että mitä ikinä joku meistä tekeekin ja mihin tahansa se johtaa, toiset ovat aina tukena.

Emma: Kun olemme olleet vuorotellen myrskyn silmässä, toisten luo on voinut mennä ja romahtaa ilman, että tarvitsee sanoa mitään. Nykyisin arvostan erityisesti sitä, ettei Sinin ja Kukan kanssa tarvitse koskaan pelätä, hävetä tai miettiä, uskaltaako jostain asiasta puhua. Olemme aina toistemme puolella. Ja ”inhoamme” kaikkia toistemme entisiä heiloja! Vaikka itse antaisi anteeksi, siskot eivät unohda.

Kukka: Kun minulta joskus kysytään, ketkä ovat esikuviani, vastaan että Emma ja Sini: ihmisinä, ystävinä ja siinä, miten täydellä sydämellä he tekevät asioita paremman maailman, luonnon ja ihmisoikeuksien puolesta.

Emma: On ihanaa, että voi fanittaa ystäviään ja olla heistä hemmetin ylpeä.

Näin Emma, Kukka ja Sini kuvailevat toisiaan

Parasta Kukassa: Positiivisyys yhdistettynä herkkyyteen.

Kukan ärsyttävin piirre: Hän saa niin sairaan paljon aikaan!

Kadehdimme Kukan viisautta ja positiivisuutta.

Muut eivät tiedä, että Kukka on taiteellinen ja näkee kauneuden arvon.

Parasta Sinissä: Käsittämätön rohkeus.

Sinin ärsyttävä piirre: Että hän asuu Tukholmassa.

Kadehdimme Sinin kykyä elää kuten opettaa.

Muut eivät tiedä, että Sinillä on hillittömän hauska ja epäkorrekti huumorintaju.

Parasta Emmassa: Valtava rakkaus ja taito näyttää se.

Emman ärsyttävä piirre: Ettei hän ole aina itselleen armollinen.

Kadehdimme Emman kirkasta, nopeaa älyä.

Muut eivät tiedä, että Emma on huippuneuloja.