Se oli laulu, jonka Dobet Gnahoré oppi jo lapsena. Sitä laulaessa Gnahorén ääni värisi lämpimästi ja vei yleisön hetkeksi pieneen kylään Norsunluurannikolla.

Gnahoré varttui kylässä, joka myöhemmin muovasi tämän uraa. Gnahorén isä oli arvostettu muusikko ja näyttelijä, ja hän siirsi tyttärelleen isän sukulinjassa kulkevan Bété-kulttuurin ja sen kielen. Gnahorén kotikylän naispormestari puolestaan opetti tytön soittamaan perkussiota.

Myöhemmin Gnahoré teki albumin nimeltä Miziki (2018). Albumi perustuu Bété-tradioon ja siinä artistin mukaan kuuluu kielen kauneus. Sana miziki tarkoittaa musiikkia.

Norsunluurannikko oli monikulttuurinen ympäristö kasvaa. Gnahorén mukaan maassa on 72 kieltä ja yhtä paljon kulttuuriperinteitä ja musiikkityylejä. Gnahoré omaksui näistä monia.

Nykyään Gnahoré on tunnettu sosiaalisesti tiedostavista lyriikoistaan.

”Minulle on luonnollista puhua ihmisistä, joita olen tavannut, ja heidän ongelmistaan.”

Rajoja rikkovaa musiikkia

Gnahorén käsittelee musiikissaan naisten asemaa. Hän kertoo useiden sotien heikentäneen naisten asemaa, ja naisten vaikeudet ovat jatkuneet vielä sotien jälkeen. Gnahorén mainitsee ongelmista esimerkiksi koulutuksen maksullisuuden.

Kun Dobet Gnahoré voitti Grammy-palkinnon 2010, hän vapautui musiikinteossa.

”Palkinnon jälkeen olen tehnyt sellaista musiikkia, joka tulee sielustani. Musiikkityylini ei välttämättä tuo suurinta mahdollista suosiota, mutta se kertoo nykyisyydestä.”

Albumilla Miziki Gnahoré haluaa rikkoa rajoja. Hän haluaa muistuttaa rakkauden, ystävyyden ja myötätunnon tärkeydestä.

Mutta voiko musiikilla muuttaa maailmaa?

”Ennen kaikkia musiikki kertoo tunteista. Ihmiset reagoivat voimakkaasti musiikkiin, minkä vuoksi se voi muuttaa maailmaa”, Dobet Gnahoré kertoo.