Kapkaupungin vesivarat ovat huvenneet hälyttävästi. Alueella on viime vuosina satanut vähemmän kuin koskaan.
Helmikuun alusta kapkaupunkilainen on saanut käyttää hanavettä 50 litraa päivässä. Day Zero, nollapäivä, asetettiin ensin maaliskuulle, sitten huhtikuulle, ja taas edemmäs.
Jos vedenkäyttö ei vähene tarpeeksi, asukkaiden vesihanat suljetaan ja asukkaiden on noudettava talousvetensä vedenjakelupisteiltä. Vettä saa noutopisteeltä 25 litraa päivässä henkeä kohden.
Uber-kuljettaja Rameez Awan suostuu muitta mutkitta ehdotukseeni tutustua yleiseen vedenjakelupisteeseen. Matkan varrella Rameez päivittelee ympäröivää näkyä: Pöytävuoren rinteiden nurmi on palanut mustaksi.
Rameezin viisihenkinen perhe säästää vettä käyttäen hanavettä vain sata litraa päivässä. Juomaveden Rameez noutaa vedenjakelupisteeltä. Vesipatojen vesivarat ovat niin niukat, ettei Rameez uskalla juoda hanavettä. Hän epäilee, että patojen pohjalla lilluvassa vedessä on bakteereja.
Ohitamme vauraan, vehreänä kukkivan asuinalueen. Rahalla saa, myös vettä, hän toteaa. Massiiviset tankkiautot rahtaavat vettä muista provinsseista varakkaiden asukkaiden kukkaistutuksille ja uima-altaisiin.
Rahalla voi myös hankkia oman porakaivon pihalleen. Siihen tarvitaan lupa, Rameez kertoo tyytyväisenä, sillä hallitsematon pohjaveden käyttö ei ole hyvästä. Rikkeistä seuraa kapkaupunkilaisen kuukausipalkkaan suhteutettuna valtava sakko, noin 10 000 randia. Asukkaiden keskipalkka on noin 5 000-7 000 randia, eli noin 500 euroa.
Aamupäivällä vesipisteellä on rauhallista. Vedennoutopuuhissa ovat lähinnä eläkeläiset. Paikalla on kuitenkin vartijoita ja poliiseja, jotka tarkkailevat noudettavaa vesimäärää.
Rameezin mukaan kaikki eivät välitä vesikriisistä tai väittävät, ettei huoleen ole syytä. Se on yksi syy, miksi kaupunki on ajautunut ahdinkoon – vedenkäyttö on ollut höveliä. Ainakin siihen asti, kun nollapäivä asetettiin ensimmäisen kerran helmikuussa. Vesihanojen sulkemista on juuri lykätty ensi vuodelle, mutta massiiviset vedensäästötalkoot ovat vasta alussa.
Viisikymmentä litraa vettä riittää 90 sekunnin mittaiseen suihkuun, yhden aterian keittoveteen, kahteen käsienpesuun ja hampaidenharjaukseen, yhteen wc-käyntiin ja kahteen litraan juomavettä. Suomalainen käyttää keskimäärin saman verran vettä pelkästään WC:n huuhteluun joka päivä.
Kuuliainen kapkaupunkilainen huuhtelee vessan nyt harmaalla vedellä, jota kaupunkilaiset ovat ryhtyneet haalimaan. Vettä kutsutaan harmaaksi silloin, kun se on käytetty kerran: suihkussa, pesukoneessa, astioidenpesussa. Se on kuuma puheenaihe kaupungissa ja sosiaalisessa mediassa. Voiko harmaalla vedellä pestä auton? Entä koiran? Mikä aine on paras harmaan veden hajun poistamiseen?
Kuuliainen kapkaupunkilainen huuhtelee vessan nyt harmaalla vedellä.
Vedensäästön edistämiseksi perustettu Facebook-ryhmä kiehuu: Onko kauppaan saatu viiden litran vesikanistereja? Miksi vettä tuhlataan pallokentän kasteluun?
Ryhmässä vertaillaan myös vesilaskujen summia. Kytätään naapuria, joka pesee uima-allasta ja tehdään ilmiantoja. Epäillään julkista vesilaitosta vilpistä, riistosta, valehtelusta ja laiskuudesta. Spekuloidaan sade-ennusteita.
Afrikassa on kärsitty vesipulasta ennenkin. Maanosan mittapuulla vauraassa Etelä-Afrikassa ja varsinkin Kapkaupungissa tilanne on kuitenkin uusi.
Kapkaupunki on metropoli, joka vastaa kymmenen prosentin osuudesta Etelä-Afrikan bruttokansantuotteesta. Etelä-Afrikka on myös koko mantereen talousveturi, ja se on suurin ulkomainen sijoittaja muissa Afrikan maissa.
Vesihanojen sulkeminen olisi katastrofi talouselämälle ja matkailulle. Matkailu työllistää kaupungissa noin 300 000 ihmistä. Myös Rameez on huolissaan matkailijoiden vähentymisestä. Hänen mielestään kansainvälinen media on retostellut vesikriisillä liikaakin.
Kapkaupungin väkiluku on kasvanut 2 miljoonasta 3,7 miljoonaan vuosina 1996-2011. Väestönlaskentaa ei ole vuoden 2011 jälkeen tehty. Rameezin mukaan kaupungin vesilaitosta kritisoidaan, koska vesipatojen kapasiteettia ei ole lisätty väkiluvun kasvun myötä.
Maaliskuun lopulla Kapkaupungissa saatiin sateita. Facebook-ryhmässä kiiteltiin luojaa, jaettiin valokuvia sadepilvistä ja vertailtiin kerättyjä sademääriä eri kaupunginosien kesken. Samaan aikaan kaupungin vesilaitos asensi uusia vedenjakelupisteitä urheilukentille nollapäivää varten. Sitä ei ole peruttu. Se on vain siirretty eteenpäin.