Artikkelikuva
Onko sinulla erikoinen matkamuisto? Lähetä kuva ja tarinasi osoitteeseen anni.valtonen@maailmankuvalehti.fingo.fi.

Nauha tuo mieleen kodin

Liettuan lipun värejä koristava käsinauha lievitti epävarmuutta ja auttoi kotoutumaan.

Vuosi sitten tammikuussa istuin lentokoneessa ja tuijotin hermostuneena alhaalla näkyvää maisemaa. Asuisin ja opiskelisin seuraavat puoli vuotta Liettuassa, josta hädin tuskin tiesin mitään.

Kuinka voisin kutsua sellaista paikkaa kodiksi?

Kun saavuin Vilnasta Kaunasiin, tutorini Ernesta odotti minua juna-asemalla. Hän opasti minut hostellilleni ja huolehti, että minulla oli kaikki tarvittava. Seuraavana päivänä hän saattoi minut yliopistolle.

Lukuisten infotilaisuuksien päätteeksi yliopisto järjesti tervetuliaisjuhlat. Olin vasta ehtinyt istuutua alas, kun liettualainen tyttö sitoi ranteeseeni Liettuan lipun värejä koristavan käsinauhan ja veti minut lattialle opettelemaan kansantansseja.

Viikkoa myöhemmin sama tyttö kutsui minut jo kotiinsa illalliselle.

Pidin nauhaa kädessäni ensimmäisen kuukauden ajan. Jollain omituisella tavalla nauha lievitti epävarmuuttani. Se toi voimaa, kun kielimuuri tai byrokratia aiheuttivat ongelmia, ja piristi, kun vihainen kuljettaja karjui ymmärtämättömyyteni vuoksi neuvostoaikaisessa kolisevassa johtobussissa.

Kun katson vaatimatonta ja päistä rispaantunutta nauhaa, muistan liettualaisen vieraanvaraisuuden, kaikki avuliaat ihmiset, jotka osaltaan auttoivat minua sopeutumaan ja tuntemaan itseni tervetulleeksi.

Heidän ansiostaan tunsin olevani kotona. Siksi nauha kulkee mukanani edelleen.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!