Hävittäjät lensivät Ankaran ja Istanbulin yllä. Parlamenttia pommitettiin. Tankit vyöryivät kadulle ja ihmiset niitä vastaan. Yli 240 ihmistä kuoli. Istanbulissa ja Ankarassa monet viettivät kauhunsekaisen yön – kuulosti kuin naapurustoa olisi pommitettu.
Turkin heinäkuinen vallankaappausyritys epäonnistui, poikkeustila astui voimaan. Niin kutsutuissa puhdistuksissa kymmeniä tuhansia vallankumousjohtaja Fethullah Gülenin tunnettuja ja oletettuja kannattajia on erotettu, ja jo joitain vuosia on tehty muutoksia, jotka viestivät yhteiskunnan olevan muuttumassa konservatiivisempaan suuntaan.
Samaan aikaan Syyriassa riehuva sisällissota on alkanut roiskua Turkkiin ajoittaisina pommi-iskuina. Aika näyttää, millaiseksi arki Turkissa vielä muuttuu.
Dramaattisten tapahtumien ketju ja viime aikojen pommi-iskut mietityttävät myös meitä Turkin suomalaisia. Näkökulmaan vaikuttaa paljon se, missä asuu ja mistä saa elannon. Istanbulissa, Ankarassa ja Gaziantepissa asuvista suomalaisista vaikuttaa, että matkailualalla ja lomakohteissa eräät haluavat sulkea silmänsä maan vaikeuksilta.
Osa pohtii tapahtumia vain oman elämänsä kautta eikä halua ajatellakaan muuta kuin sitä, miten loma-asuntojen tai lomien kysynnälle käy. Eräs lomakohteen asukas kirjoitti Facebookissa, kuinka vallankaappausyrityksestä huolimatta ulkofilepihvi ja suklaafondant maistuivat yhtä hyvälle kuin ennen. Toinen käski istanbulinsuomalaista lopettamaan Turkin tilanteen pohtimisen ja alleviivasi, että aurinko tosiaan paistoi etelässä tänäänkin.
Niitä Turkin suurkaupunkien asukkaita, jotka peräänkuuluttivat edes hetkeksi hiljentymistä ja vakavien asioiden pohtimista, osa lomakohteiden asukkaista syytti paniikin lietsomisesta.
On ymmärrettävää, että se mikä ei itseä kosketa, tuntuu etäiseltä. Istanbulilaiset, jotka muodostavat 19 prosenttia Turkin asukkaista, ovat tottuneet elämään tapahtumien pyörteessä. Monet heistä tietävät, että näin suuret tapahtumat ennen pitkää vaikuttavat melkein kaikkien kaupunkilaisten elämään tavalla tai toisella.
Lomakohteissa, kuten esimerkiksi Alanyassa, jossa vain 0,4 prosenttia Turkin asukkaista elää, monen arki pyörii matkailun ympärillä suurimman osan vuodesta. Vakavimpien poliittisten tilanteiden jälkimainingit hiipivät lomaparatiisien elämään vaimeammin ja hitaammin, yleensä pienemmässä mittakaavassa.
Vakavien asioiden edessä pohdinnat ovat kuitenkin täysin aiheellisia. Niitä on mahdollista käydä unohtamatta sitä, että aurinko todellakin paistaa monissa paikoin Turkkia yli 300 päivänä vuodesta. Sen kyllä tietävät myös Istanbulin ja Gaziantepin asukkaat. Omaan napaan tuijottaminen on helpointa, mutta todenmukaista tilannekuvaa se ei anna.