”Haluamme saada nuoret ymmärtämään, että koululaiset ovat samanlaisia kaikkialla”, sanoo toiminnanjohtaja Lauri Peltonen. Globaalikasvatus on yksi järjestön päätavoitteista.
Taksvärkki-liike sai alkunsa tragediasta. Kun ruotsalainen Dag Hammarskjöld, YK:n toinen pääsihteeri ja tunnettu yhteisvastuun puolestapuhuja, kuoli lento-onnettomuudessa Kongossa 1961, päättivät Ruotsin opiskelijat kunnioittaa hänen muistoaan järjestämällä hyväntekeväisyystempauksen. Koululaiset tekivät töitä päivän ja lahjoittivat rahaa kehitysyhteistyöhön.
Suomeen toiminta rantautui kuusi vuotta myöhemmin, kun suomalaiset nuoret keräsivät rahaa Peruun. Muutama vuosi myöhemmin tulivat mukaan erilaiset opiskelija- ammatti- ja kirkolliset järjestöt, joiden varassa toiminta pitkälti on edelleen. Taksvärkillä on vain seitsemän palkattua työntekijää, mutta se toimii silti laajalti ympäri maailmaa muun muassa Nepalissa, Keniassa, Sambiassa ja Guatemalassa.
Hankkeiden laajuus vaihtelee kohtalaisen pienestä todella suureen ja useimmiten ne pyrkivät parantamaan kouluikäisten oloja. Työssään järjestö nojaa paljolti paikallisten tahojen tukemiseen.
”Tavoite on kehittää myös järjestöjen kapasiteettia”, Peltonen sanoo. Taksvärkki haluaa auttaa paikallisia järjestöjä kasvamaan ja tehostumaan.
Yhteistyö on ollut hedelmällistä; tuloksia on näkynyt esimerkiksi Madagaskarissa, missä Asama-hanke mahdollisti koulunkäynnin 15 000 lapselle vuosina 2008–2009 kerätyillä rahoilla. Peltonen mainitsee myös laajan koulujen rakentamisohjelman Mosambikissa 1990-luvulla.
Kun puhe kääntyy järjestön kohtaamiin vaikeuksiin, Peltonen vaikenee hetkeksi. ”Toiminnalle, eli hankkeille kehitysmaissa sekä Suomen kouluissa tehtävälle globaalikasvatustyölle, on tarvetta paljon enemmän, kuin mihin rahkeet riittävät”, hän lopulta toteaa. ”Haluaisin sanoa jotain muuta, mutta raha on ongelma.”
Hallituksen kehitysapuun kohdistuvien leikkausten myötä järjestön toimintakyky heikkenee rajusti lähivuosina. Budjetin kutistuminen näkynee myös kouluun pääsevien lasten määrässä. Onneksi toiminta pyörii edelleen Suomen kouluissa tehtävän taksvärkkikeräyksen ansiosta.
Kestävä kuin hevonen
Suomalaisissa kouluissa toteutettava globaalikasvatus on yksi Taksvärkin tärkeimmistä tehtävistä kotimaassa. Järjestö kouluttaa tänäkin vuonna 46 vapaaehtoista, jotka kiertävät kouluja ja levittävät tietoisuutta nuorten kohtaamista haasteista.
Tavoitteena on laajentaa koululaisten ajattelua ja saada heidät ymmärtämään, että tuhansien kilometrien päässä asuvat koululaiset ovat pohjimmiltaan samanlaisia kuin suomalaiset ja ansaitsevat samat perusedellytykset kouluttautumiseen ja terveeseen elämään.
Kun kysyn Peltoselta, miksi toimintaan kannattaa liittyä, on vastaus selkeä: ”Samasta syystä kuin koululaiset: oman ajattelun laajentamiseksi. Toiminnassa saa mahiksen valaistua ja ymmärtää muita, sekä rohkaista vähäosaisia toimimaan omaksi hyväkseen.”
Taksvärkkiläiset vertaavat järjestöään hevoseen, koska se on kestävä ja luotettava eläin.
”Hevoselle mikään tie ei ole liian pitkä eikä sää liian huono, kun kyseessä on muiden tukeminen”, kuuluvat perustelut.
Vertaus on toimiva, etenkin hankalina aikoina.
Järjestön katse onkin tiukasti tulevaisuudessa.