Ystävyydestä versoo kaikenlaista. Siitä puskevat myös Suomi-Somalia Seuran juuret.
Järjestön perustivat suomalaiset kehitystyöntekijät, jotka olivat työskennelleet Somaliassa ja ihastuneet maahan, sen ihmisiin ja kulttuuriin.

Vuosien varrella seura on haarautunut mitä moninaisempaan työhön. Monipuolisuus näkyy niin työssä kuin sen tekijöissä.

”Toimintaa illallisista taidenäyttelyihin ja kustannustyöhön järjestävät kantasuomalaiset ja suomensomalialaiset yhdessä”, hallituksen puheenjohtaja Mariko Sato sanoo.

”Ikäjakaumakin on lavea: vanhuksista tällaisiin teineihin kuten Yusuf”, Sato virnistää ja viittaa toisella puolen pöytää hekottavaan Yusuf Mubarakiin, keski-ikäiseen varapuheenjohtajaan.

15 vuotta järjestössä vapaaehtoisena työskennellyt Mubarak kertoo, että ensi vuonna 30-vuotisjuhliaan viettävä järjestö syntyi sillaksi somalialaisten ja Somaliassa työskennelleiden suomalaisten välille. Toiminta painottui ystävyystoimintaan muutaman vuoden ajan.

Kun Mubarak tuli Suomeen 90-luvun alkupuolella, Suomi-Somalia Seurasta oli tullut asiantuntijajärjestö.

”Toisista somalialaisista Suomessa ei alun perin ollut Suomeen tulleille mitään tietoa. Seura oli rakenne, jota kyettiin hyödyntämään tiedotuksessa ja kototuttamistyössä”, Mubarak selittää.

Apua oikeaan paikkaan

Nyt työn alla on monenlaista toimintaa ja kaksi hanketta Somaliassa. Esimerkiksi ympäristötietoisuutta lisätään Suomen Somalia-verkoston Ramaad-yhteishankkeella, jota toteutetaan kolmella paikkakunnalla Somaliassa. Erityisen ylpeitä ollaan Afmadowin kaupungin terveyskeskusneuvolahankkeesta, joka on jatkunut jo neljä vuotta.

”Lähdettiin liikkeelle peruskorjaamalla vanha neuvolarakennus ja saatiin aikaiseksi toimiva terveyskeskusneuvola, joka tarjoaa perusterveydenhuollon palveluja, rokotuksia, laboratoriopalveluja ja lääkkeitä veloituksetta”, Yusuf Mubarak selittää.

”Hanke koetaan paikallisten parissa todella hyödylliseksi. Se on alueen ainoa paikka, josta saa ilmaista hoitoa”, Sato kertoo.

Yhtenä ongelmana Somaliassa on palvelujen epätasainen jakautuminen. Siksipä seura pyrkii alueille, joilla palveluita ei vielä ole. Suomi-Somalia Seura on myös vinkkaillut muille järjestöille avun tarpeessa olevista paikoista.

”Me voimme jalkautua, luoda verkostoa ja sitten pyytää isoja järjestöjä ottamaan ohjat. Näin pienet ja suuret järjestöt kykenevät hyödyntämään vahvuuksiaan”, Mubarak summaa ja nostaa esimerkiksi Lääkärien Sosiaalinen Vastuu -järjestön vastuulleen ottaman tuberkuloositoiminnan, jonka seura aloitti 2000-luvun alussa.

Turvallisuus on haastavin osa toimintaa järjestöille Somaliassa. Myös siitä Suomi-Somalia Seura pyrkii keräämään ja jakamaan tietoa.

Suomessa taas kulttuuritoiminta on isossa osassa. Seura on myös vastikään perustanut oman toimiston Malmille ja aikoo laajentaa toimintaansa Suomessa muun muassa kotouttamistyössä.

”Työ elää tekijöiden mukana. Meillä on runsaasti vapaaehtoisia, ja he ohjaavat järjestön toimintaa paljon”, Mubarak selittää.

”Monet ihmettelevät miten pieni järjestö venyy näin moneen. Toiminnan monipuolisuus on seurausta tekijöiden monimuotoisuudesta”, Sato sanoo.