Näkökulmat

Kiinalainen kakkalähetys

Kiinalla on iso imago-ongelma, Mari Manninen sanoo – eikä tarkoita tiibetiläisten kohtelua ja toisinajattelijoita.

Kiinalla on iso imago-ongelma. Ei, en kerro nyt tiibetiläisten kohtelusta. Enkä toisinajattelijoista.

Kerron kiinalaisista turisteista. Pari vuotta otsikot ovat kiihtyvään tahtiin näyttäneet tältä:

Kiinalaisturistit kävelivät pitkin koralleja. Kiinalaiset itkettivät tarjoilijoita. Kiinalainen kakatti lapsensa metroon/bussiin/kadunkulmaan.

Kiina parka. Se on vuosia yrittänyt kiillottaa imagoaan. Kiina tarjoaa puoli-ilmaista kielen ja kulttuurin opetusta yli sadassa maassa, maksaa ulkomaalaisille kulttuuriopintoja Kiinassa ja rahoittaa pehmeitä Kiina-uutisia lukuisilla kielillä.

Urheilutapahtumiin ja konferensseihin rakennetaan hulvattomat stadionit, hallit ja hotellit. Vanhan, arvokkaan kulttuurin Kiina – nyt rikas ja loistokas!

Valtiolla menee maineen rakentamisessa pitkään, jos se siinä koskaan onnistuukaan. Mutta muutama turisti voi hetkessä vetää sen vessasta alas. Tai tässä tapauksessa, olla vetämättä.

Toki kakkaotsikot ovat äärimmäisiä ja lähinnä huvittavat suomalaisia, mutta kokemuksesta tiedän, ettei kiinalaisen turistiparven keskellä ole mukavaa. Ei, suurin osa heistä EI käyttäydy huonosti, mutta kuitenkin niin moni, ettei sitä voi olla huomaamatta.

Jonossa kiilataan härskisti. Tarjoilija huudetaan paikalle ja hänelle valitetaan isoon ääneen, jos tilaus ei saavu viidessä minuutissa. Taidemuseossa välkytetään salamaa, ja lentokoneen käytävälle jätetään roskavana. Kännykkään pälätetään isoon ääneen metrossa, kirkossa, konsertissa.

Miksi kiinalaiset käyttäytyvät turisteina niin huonosti? Sitä kysyvät myös Manner-Kiinan naapurit, joihin valtaosa mannerkiinalaisista matkustaa. Hongkongissa, Taiwanissa ja Singaporessa turistilaumojen törttöily on jokapäiväinen puheenaihe.

Näissäkin paikoissa asuu kiinalaisia, ja heidän käytöstapansa ja siisteytensä ovat erinomaiset. Vertailun vuoksi: Hongkongissa koiranomistajat kakattavat lemmikkinsä sanomalehdelle ja kantavat taskussa vesipulloa pissaläikkien pesuun asfaltilta.

Selitin juuri Hongkongissa ärtyneelle paikalliselle ystävälleni, miksi mannerkiinalaisille ei kannata suuttua. He vain käyttäytyvät niin kuin he käyttäytyvät kotonaan.

Manner-Kiinassa minäkin karjahtelen tarjoilijan paikalle, ei hän muuten huomaisi minua. Metrolippua en saisi ostettua, jos en tungeksisi luukulle muiden mukana. Maaseuturavintolassa pudotan roskat lattialle, sieltähän tarjoilija ne on tottunut lakaisemaan.

Enkä Kiinassa hätkähdä, jos vanhemmat pissattavat ja kakattavat lasta kadunvarrella. Tapa juontuu siitä, että monilla lapsilla on yhä halkiohousut eikä vaippoja.

Miksi kiinalaiset eivät puolestaan elä Roomassa Rooman tavoin? Huonosti käyttäytyvistä harva tajuaa käyttäytyvänsä huonosti. He eivät tiedä, että ulkomailla on toiset tavat. He ovat turismin untuvikkoja, sillä kiinalaisilla on ollut lupa ja vara matkustaa vasta vähän aikaa.

En voinut kuin hymyillä uutiselle ensimmäistä kertaa lentäneestä miehestä, joka avasi lentokoneen hätäoven kentällä. Hän vain ajatteli tuulettavansa tunkkaista ilmaa.

Keski-ikäinen ja vanhempi väki on usein kouluttamatonta, moni syntyjään köyhistä maaseutukylistä. Kaupunkilaistenkin etiketti tuhottiin kulttuurivallankumouksen aikana, jolloin hyökättiin vanhoja tapoja vastaan.

Valtaosa kiinalaisista ei puhu kuin kiinaa, joten he eivät ymmärrä kieltokylttejä. Muutenkin kieltoihin suhtaudutaan Kiinassa rajoja testaillen. Tupakointi kielletty -kylttien alla kessu palaa.

Muutamia kiinalaisturistien tempauksia ei voi silti selittää kuin itsekkyydellä ja ilkeydellä: Suuttunut nainen viskoi lentokoneessa toisten päälle kuumaa vettä. Matkustaja laukaisi lentokoneen hätäliukumäen päästääkseen nopeammin ulos. Odottamiseen suivaantuneet matkustajat aukoivat lentokoneen hätäovia kentällä kielloista huolimatta.

Mannerkiinalainen nuorempi, koulutettu ja enemmän matkustanut väki käyttäytyy pääosin hyvin, sekä kotona että ulkomailla. He häpeävät syvästi maanmiestensä toilailuja. Televisiossa on pyörinyt käytösvalistusta, ja ylin johto presidenttiä myöten on vaatinut kansalaisia varjelemaan Kiinan kasvoja.

Minä lupaan olla pitkämielinen. Kun suomalaiset aikanaan opettelivat turismia Keihäsmatkoilla, meno näytti pahalta.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!