Tv-katsojat haluavat eläytyä matkantekoon ruudun ääressä, kertovat katsojaluvut. Entä oikeassa elämässä? Ovatko reppureissaajat kiinnostuneita Uuden-Guinean heimokulttuurista tai lasten asemasta Intiassa?

Eivät välttämättä, myöntää Suomen kuuluisin sankarimatkailija, Madventures- ja Docventures -ohjelmien vetäjä Riku Rantala. Tärkeintä monille katsojille ovat eksoottiset maisemat ja oma hyvä fiilis.

”Ohjelmiemme yksi tavoite on kuitenkin vähentää rasismia ja ihmisten pelkoa erilaisuutta kohtaan”, hän sanoo.

Rantala ei aliarvioisi katsojia. ”Yhdessä tutkimuksessa havaittiin yläasteen ja lukion oppilaiden bonganneen tietoa kehittyvistä maista juuri Madventures-ohjelmasta.”

Mutta miksi ohjelmien lähtijöitä ovat juuri me länsimaalaiset? Miksemme tuo uusguinealaisia tai bangladeshilaisia Suomeen päivittelemään juomatapojamme ja ruokiamme.

”Hyvä idea – tai sitten huono. Tietääkseni jossain päin Eurooppaa tällainen ohjelmaformaatti on ollutkin. Lopputuloksena oli lähinnä naureskelua, kun kaukaa tulleet eivät osanneet käyttää vessaamme”, Rantala sanoo.

Rantala korostaa, että kun ohjelman tekijöinä ovat länsimaiset ihmiset, näkökulmakin on länsimaalainen. ”Vaikea sitä on välttää”, hän sanoo.

Outojen asioiden ihmettely on Rantalan mielestä sisäänkirjoitettu ihmiseen. Se ei sinänsä ole paha asia. Päinvastoin: ihmettely on hyvä keskustelun avaus.

”Kauhistelu ja naureskelu ovatkin sitten eri asia”, hän sanoo.

Rasisti pakolaisena

Australialaissarja Go Back to Where you Came From menee hieman pidemmälle yrityksessä saada eri kulttuurien ihmiset ymmärtämään toisiaan. Suomeksi sen nimi voisi olla ”Palaa sinne, mistä olet tullutkin”. Sarja sai pari vuotta sitten paljon huomiota. Se nosti keskusteluun myös Australian pakolaispolitiikan.

Ohjelmassa kuusi australialaista kulkee saman reitin, jonka kuusi maahan rantautunutta turvapaikanhakijaa on kulkenut. Kukin jakso alkaa australialaisen ja turvapaikanhakijan tapaamisella ja päättyy paikkaan, josta jälkimmäinen lähti pakomatkalleen, usein slummiin tai pakolaisleirille. Paenneet ovat lähteneet Afganistanista, Somaliasta, Iranista, Irakista ja Myanmarista. Ohjelmassa vieraillaan myös Kenian ja Kongon pakolaisleireillä. 

Sarjan ensimmäisellä tuotantokaudella matkaa tekevät tavalliset australialaiset, jotka valittiin hakemusten perusteella.

”Neljä heistä suhtautuu maahanmuuttajiin kielteisesti. Yksi nimittää itseään rasistiksi”, sarjaa tutkinut tohtori Kaarina Nikunen Tampereen yliopistosta sanoo.

Toisella tuotantokaudella pakomatkalla ovat julkisuuden henkilöt: näyttelijöitä, laulaja, provokatiivisista puheistaan tunnettu radiojuontaja ja turvapaikkapolitiikasta päättänyt entinen puolustusministeri. Osa heistä matkustaa kiikkerässä veneessä Joulusaarelle.

”Osallistujat sanovat ymmärtävänsä vasta kokemuksensa kautta, kuinka isosta asiasta on kysymys. Ohjelma antoi pakolaiskysymykselle mittasuhteet”, Nikunen sanoo.

Kulkeminen Mogadishussa sodan runtelemilla kaduilla tai piileskely Afganistanin paahteisessa vuoristossa tuovat ymmärrystä siitä, miten vaikeista olosuhteista turvapaikanhakijat ovat lähteneet.

”Rasistiksi itseään kutsunut nuori nainen muutti näkemyksiään. Enää hän ei epäillyt, että pakolaiset tulevat Australiaan vain päästääkseen osallisiksi maan sosiaalieduista. Ehkä ohjelmalla pyrittiin juuri tähän: ravistelemaan asenteita”, Nikunen sano.

Ohjelman teossa oli mukana YK:n pakolaisjärjestö UNHCR. Nikusen mukaan ensimmäisen tuotantokauden päätteeksi järjestettiin studiokeskustelu Australian maahanmuuttopolitiikasta. Ohjelman pohjalta tuotettiin myös erilaisia mediapaketteja kouluille. Sarja studiokeskusteluineen sai suuret katsojaluvut ja keräsi lukuisia palkintoja.

Maahanmuuttajia pilkkaamassa

Go Back to Where you Came From -formaatti on myyty ainakin Italiaan, Saksaan ja Tanskaan. Nikusen mukaan eurooppalaiset versiot eivät ole saavuttaneet Australian kaltaista suosiota. Päinvastoin. Italiassa sarja nostatti vastalauseita ja sen lopettamiseksi kerättiin jopa adressi. Formaatin koettiin pilkkaavan pakolaisia.

”Yksi syy saattaa olla se, että kaikki osanottajat olivat julkkiksia. Ohjelmaa pidettiin pelkkänä höpöhöpörealitynä”, Nikunen sanoo.

Myös ajoituksella on merkitystä. Australiassa sarjaa edelsi kiivas väittely maan pakolaispolitiikasta. Joihinkin Australian karkottamispäätöksiin oli puututtu jopa kansainvälisellä tasolla.

Go Back to Where you Came From -sarjan kaltaisten ohjelmien huonona puolena Nikunen pitää vaaran ja dramaattisuuden loputonta toistoa.

”Osasta maailmaa luodaan kuva toivottomana rikollisuuden ja väkivallan paikkana, pahimmillaan helvettinä.”

Hyvää australialaissarjassa hänen mielestään on eri osapuolien aito kohtaaminen, jonka puitteissa pakolaispolitiikasta keskusteltiin.

”Tähän etäiset ja viileästi asioita toteavat uutis- ja ajankohtaisohjelmat eivät useinkaan pysty.”

Naisia odotellessa

Ehkä juuri tämän vuoksi kehitysyhteistyöjärjestö Plan Suomi otti ilolla vastaan sankarimatkailija Arman Alizadin ohjelmaidean, jossa Alizad tapaa oman kummityttönsä Kamerunin viidakossa. Samalla Alizad kertoo ohjelmassa Planin työstä paikan päällä. Yhteistyöstä syntyi tunteikas ohjelma Arman ja Kamerunin kummilapset, joka esitettiin muutama kuukausi sitten Jim-kanavalla.

”Ohjelmasta käytiin vilkasta keskustelua Twitterissä ja Facebookissa, mikä oli tavoitteemme”, Planin Suomen markkinointijohtaja Kirsi Mettälä sanoo.

Tätäkin tärkeämpää oli saada lisää kummeja kehittyvien maiden lapsille. Sekin toteutui.

”Tosiasia on, että julkkikset tuovat hyväntekeväisyyskampanjoille huomiota enemmän kuin järjestön työntekijän luennointi. Kummin ja kummilapsen kohtaaminen teki asiasta hyvin konkreettisen”, Mettälä sanoo.

Hänenkin huolenaan on stereotypioiden rikas–köyhä, auttaja–uhri toistaminen.

”Sitä ei voi kuin yrittää vähentää pyrkimällä aitoon kiinnostukseen kehittyvien maiden ihmisistä.”

Mettälän mielestä tässä onnistuttiin Alizadin rennon persoonan ansiosta. Alizad lähestyy ihmisiä luontevasti.

Vilpitöntä tiedonjanoa korostaa myös Riku Rantala.

”Arvosta muuta maailmaa. Etsi nyansseja. Ei ole yhtä tyypillistä afrikkalaista, kuten ei ole tyypillistä espoolaista tai tamperelaistakaan”, hän sanoo.

Sankarimatkailijaohjelmien miesvoittoisuuden Rantala myöntää auliisti.

”Välillä tulee äijäiltyä itsekin liikaa.”

Rantalan mieleen on jäänyt yksi kohtaaminen muutaman vuoden takaa Jemenissä.

”Saksalainen reppureissaaja, nuori nainen, totesi, että voi pojat, te ette tiedä maailmasta kuin toisen puolen. Niin se varmaan on. Harvoin pääsemme, paikkoihin, joissa naiset kokoontuvat, saati, että voisimme haastatella heitä. Näin on varsinkin arabimaissa. Miehet puhuvat naisten puolesta, jos puhuvat heidän arjestaan ollenkaan.”