Iltapäivän rankkasade on pehmittänyt kapean hiekkatien pinnan Addisu Mikaelin kaupunginosassa Addis Abebassa. Tiiviisti rakennetun alueen halki kulkeva tie mutkittelee muutaman kilometrin päässä Afrikan suurimmaksi mainitun torin, Merkaton, vilskeestä.

Vaatimattoman asuinalueen matalien rakennusten pintamateriaali on enimmäkseen aaltopeltiä, kunnes kadunkulmassa kohoaa korkea metallinen portti. Lukitun portin takana avautuvassa pihapiirissä seisoo rivi parhaat päivänsä nähneitä linja-autoja ja kookas betonihalli.

Rakennuksen päädystä johtaa leveä liukuovi avaraan tilaan, johon tulvii valoa katonrajan ikkunoista. Kattopeltien lomassa on jokunen ikkuna. Siellä täällä roikkuu yksittäisen johdon päässä paljas hehkulamppu.

Valoisan ja siistin hallin lattialla, tiiviisti vieri vieressä, seisoo ensi silmäyksellä lukemattomia kangaspuita. Tarkemmin katsottuna kangaspuiden kulmiin kiinnitetystä numeroista voi päätellä, että työpisteitä on yhteensä 38.

Perinteistä ja modernia

”Meitä työskentelee täällä 38 miestä”, kertoo Millyon Mensa, jonka paikalla olevat ovat nimenneet puhemiehekseen.

Kutojien ikä vaihtelee alle kolmestakymmenestä yli kuuteenkymmeneen. Keskeneräiset työt kangaspuissa kertovat, että kutojat ovat äärimmäisen taitavia ammattilaisia. 

Suurin osa kutojien työvälineistä on varsin yksinkertaisia. Miehet ovat rakentaneet kangaspuunsa itse, perinteisen mallin mukaan.

Perinteiset etiopialaiset kangaspuut ovat joko terävän kolmion muotoon rakennettuja tai nelikulmaisia. o halliin elävän, pehmeän rytmikkään äänimaiseman.

Mensa esittelee myös kahdet modernit vipukangaspuut, jollaiset ovat olleet yleisessä käytössä Suomessakin. Niillä kutovat miehet ovat käyneet viiden kuukauden kurssin.

Puiden alaosassa on kutojan jaloille useampia vaihtoehtoisia polkimia, polkusia, joilla loimilankojen viriö avautuu kutojan loimen läpi heittämälle sukkulalle tietyssä järjestyksessä. Vipukangaspuilla kankaan kuvio syntyy osaltaan polkusien avulla.

Yhdessä helpompi arki

Kutomorakennus saatiin kortteliin kansainvälisen tuen avulla kahdeksan vuotta sitten. Sitä ennen kutojat työskentelivät kuka missäkin.

Rakentaminen kuului osana hankkeeseen, jonka tavoitteena oli parantaa käsityöläisten, erityisesti perinteisten kankaankutojien asemaa. Kutomorakennuksen rahoitti Etiopian Mission for Community Development Program, jonka yhteistyökumppaneihin kuuluvat muun muassa pohjoismaiden Pelastakaa lapset -järjestöt.

Yhteinen työtila on helpottanut Addisu Mikaelin kutojien työntekoa. Kutojat ovat perinteisesti ansainneet hyvin vähän, koska moni välikäsi ottaa osuutensa ennen kuin puku tai huivi päätyy ostajan käsiin kaupan hyllyltä tai torilta.

Työpajan ansiosta kutojat kokoavat nyt myös valmiit työnsä yhdessä markkinoitavaksi. Kukin kutoja voi myydä työnsä itsenäisesti, mutta yhteismarkkinointi helpottaa kutojien arkea.

Kangas syntyy käsin

Perinteisillä etiopialaisilla kangaspuilla kutomisen taito opitaan työn ääressä vanhemmilta kutojilta.

Etiopialaisissa kangaspuissa loimilankojen viriön avaavia polkimia on vain kaksi. Taidokkaat kuviot syntyvät käsin loimilankoja poimimalla.

Kaikki kankaankudonnan vaiheet tehdään käsityönä. Kymmeniä metrejä pitkät puuvillaloimet luodaan käsikäyttöisissä luomapuissa. Kudelangat puolataan sukkulaan sopiville pikkuruisille puolille käsikäyttöisellä, ketterällä puolauslaitteella.

Kudonnan hitain vaihe on kankaan koristeellinen ja värikäs reunakuvio tibeb.

”Haastavimpia koristekuviomalleja kutovat ja kehittelevät nuoremmat kutojat”, Mensa sanoo.

”Mitä vaikeampi kuviomalli, sitä paremman hinnan kankaasta saa”, lisää Mensa ja selittää, että nuoret jaksavat yrittää enemmän.

Kuvioiden kutominen on luovaa työtä. Koristekuviot kankaissa toteutetaan joko perinteisen mallin mukaan, luodaan alusta alkaen itse tai tutkitaan tarkasti lanka langalta toisten luomia malleja.

Miehet kutovat pääasiassa kankaita, joista valmistetaan etiopialaisten naisten perinteisiä juhla-asuja.

Harsomaisia huiveja

Useimmissa kangaspuissa on valkoinen ohuen ohut puuvillaloimi, josta valmistuu harsomaista shemma-kangasta. Joku miehistä kutoo sinisellä loimella sinistä puuvillakangasta. Vain yksissä kangaspuissa syntyy mustaa kangasta.

Käsityö on aikaa vievää. Parinkymmenen sentin levyisen reunakuvion kutomiseen menee helposti kokonainen päivä. Valkoista, ohutta harsokangasta tai hieman paksumpaa puuvillakangasta syntyy muutama metri päivässä.

Netela-huivin valmistuminen vie pari kolme työpäivää, mutta naisten perinnepukuun tarvittavaa kangasta kudotaan parikin viikkoa. Valmis huivi maksaa ostajalleen kahdesta viiteensataan Etiopian birriä eli kahdeksasta kahteenkymmeneen euroon. Kutojan palkka yhdestä huivista jää muutamaan euroon. Loimilangat ja värikkäät tibeb-langat maksavat nekin. Miehet maksavat myös pientä vuokraa kutomopaikastaan.

Vaikka käsityöläisammattien rahallinen arvostus ei etiopialaisen mittapuun mukaan ole suuri, arvostavat kutojat omaa työtään.

”Etiopialaiset naiset ovat vieläkin kauniimpia, kun heillä on yllään perinteinen puku tai huivi”, Mensa sanoo.