Käytännössä laki kriminalisoi monet mielenosoitukset ja kansalaisaktivismin muodot. Sisäministeri Jorge Fernández perustelee lakia turvallisuuden lisäämisellä.

Monien espanjalaisten ja opposition mielestä kyse on Mariano Rajoyn oikeistohallituksen vastauksesta talouskriisin aikana kasvaneeseen sosiaaliseen tyytymättömyyteen. Vuonna 2013 Espanjassa järjestettiin 6000 mielenosoitusta.

Niissä vastustettiin talouskriisin säästöpolitiikkaa. Menoleikkaukset ovat runnelleet julkiset palvelut, tuloerot ovat kasvaneet, keskiluokka on kuihtunut ja viidennes kansasta suistunut köyhyyteen.

Espanjalaiset kokevat, että vähiten kriisin syntyyn vaikuttaneet ovat joutuneet maksajiksi. Pankkiirit ja poliitikot luistavat vastuusta. Rauhanomaisissa mielenosoituksissa on vaadittu hallituksen eroa.

Protestiäänet vaiennetaan

Lakiesitys kohdistuu pitkälti maan suurinta 15M-protestiliikettä vastaan. Laki määrittelee erittäin vakaviksi rikkomuksiksi esimerkiksi virkavallan kiellosta huolimatta järjestetyt tapahtumat. Tällaisia ovat muun muassa 15M-liikkeen protestileirit.

Erittäin vakavista rikkomuksista sakotetaan jopa 600 000 eurolla. Protestileirit rinnastetaan vakavuudeltaan pommien valmistukseen ja laittomaan asekauppaan.

Vakavista rikkomuksista sakkoa voi saada jopa 30 000 euroa. Niiksi määritellään muun muassa hallintorakennusten edessä pidetyt luvattomat mielenosoitukset, Espanjan tai sen symboleiden loukkaaminen tai virkavallan estäminen esimerkiksi ulosottoja pysäyttävissä ihmisketjuissa.

Valmisteilla oleva laki pitää sisällään 58 rikkomusta. Niistä osa on jo aiemmin määritelty rikkomuksiksi, mutta niistä langetettavia sakkoja nostetaan. Osa – kuten kielto kuvata virkavaltaa protesteissa – on uusia pykäliä.

Espanja oli diktatuuri vuoteen 1975 asti. Laki nähdään taantumana kohti Francon ajan diktatuuria ja hyökkäyksenä demokratian perustaa vastaan.

Vastustuksesta huolimatta laki etenee parlamentin käsittelyyn. Oikeistolaisella kansanpuolueella on ehdoton enemmistö ja laki voi tulla voimaan jo tänä keväänä.