V iktória Drahos iloitsee heinäkuun lopun helteessä hautovassa Budapestissa. On se aika vuodesta, kun kymmenet tuhannet unkarilaisnuoret saavat tietää, miten opiskelupaikan haun kanssa kävi.
Drahosin, 19, haave on toteutunut. Hän sai paikan maan suurimman yliopiston Eötvös Loránd Tudományegyetemin eli ELTEn humanistisesta tiedekunnasta.
Ilolla on kuitenkin myös varjonsa. Drahosin ja 59 000 muun tuoreen ylioppilaan opinnot rahoittaa Unkarin valtio. Rahoituksen ehtona on sopimus, joka sitoo opiskelijat valmistumisen jälkeen kotimaahan.
Unkarin yliopistoissa on lukukausimaksut. Eri oppiaineiden hinnat vaihtelevat, mutta suurimmalle osalla unkarilaisista perheistä ne ovat aivan liian korkeita. Vain murto-osa opiskelijoista maksaa kalliit opinnot itse. Suurimman osan lukukausimaksut maksaa valtio.
Myös opiskelija-aktivisti Drahos on valinnan edessä: kirjoittaako sopimus alle vai ei.
Valtio haluaa pitää omansa
Unkarin parlamentti teki maaliskuussa maan perustuslakiin muutoksen, jonka mukaan opiskelijan tulee korvata valtiolle siltä opintoihinsa saamansa rahoitus.
Systeemi on tämä: Kun valtion rahoittamana opiskellut opiskelija valmistuu, hän on velvollinen työskentelemään Unkarissa kaksi kertaa niin kauan kuin opinnot ovat kestäneet. Käytännössä tämä merkitsee 6–12 vuoden jaksoa. Työt on tehtävä 20 vuoden sisällä valmistumisesta. Jos nämä ehdot eivät täyty, opiskelijan on maksettava opintojensa hinta takaisin valtiolle.
Tarkoitus on ehkäistä aivovuotoa. Valtio ei halua kasvattaa fiksuja veronmaksajia muille maille.
Maan pääpuolueella Fideszillä on yli kahden kolmasosan enemmistö parlamentissa. Siksi se voi tehdä muutoksia suoraan perustuslakiin. Maassa on tehty muitakin uudistuksia, joiden demokraattisuutta muun muassa Euroopan unioni on kritisoinut.
”Perustuslakiuudistuksen opiskelijoita koskevasta osasta puhuttiin valmisteluvaiheessa parlamentissa ja kansalaisjärjestöissä. Unkarin kansalle ja opiskelijoille itselleen sen hyväksyminen tuli yllätyksenä”, sanoo Eva Kertész Unkarin poliittista päätöksentekoa tarkkailevasta One Million for the Freedom of Press of Hungary (MILLA)-kansalaisjärjestöstä.
Uudistuksen julkistaminen herätti kiivasta keskustelua vaihtoehtoisista ratkaisuista, mutta hallitus pysyi kannassaan. Uudistus meni parlamentissa läpi äänin 265–11. Oppositio käveli äänestyksestä ulos.
EU ärähti. Se, että opiskelijat velvoitetaan pysymään kotimaassaan, sotii esimerkiksi EU:n työvoiman vapaan liikkuvuuden periaatetta vastaan. Hallitus tuli vastaan siinä määrin, että lisäsi lakiin 20 vuoden aikaikkunan.
Unkarin opetusministeri Rózsa Hoffmann on kuitenkin todennut, että koulutuspolitiikka on valtioiden sisäisesti päätettävissä olevia asioita. Hän on myös sanonut, ettei ketään velvoiteta allekirjoittamaan sopimusta.
“Rohkaiskoon [uusi perustuslaki] teitä olemaan lojaaleja maallenne, vaikkei täällä olekaan helppo elää ja vaikka houkutus jättää Unkari vaurauden ja esteettömän uran takia on suuri”, Hoffmann kirjoitti kirjeessään tuoreille ylioppilaille vuosi sitten kesällä, kun perustuslakiuudistuksen valmistelu oli pantu alulle.
Todellisuudessa opiskelijoiden vaihtoehdot ovat vähissä. Kouluttautuminen on paras keino välttää Unkarissa yleinen työttömyys. Kun valtiorahoitteisen paikan saa, se kannattaa ottaa vastaan, sillä vain harvoilla on varaa lukukausimaksuihin.
Säästöt uhkaavat koulutusta
Opiskelijat olisivat ahtaalla ilman perustuslakimuutostakin. Joistakin valtiollisen koulutuksen määrärahoista peräti puolet on leikattu viimeisten viiden vuoden aikana, vaikka pääministeri Viktor Orbánin hallituksen tavoitteissa on nostaa unkarilainen yliopistokoulutus keskikastista Euroopan parhaimmistoon.
Yliopistojen tunnetuimpia professoreita on pantu ennenaikaiselle eläkkeelle. Opettajat syyttävät valtiota yliopistojen autonomian heikentämisestä.
“Hallituksen toimet ovat silkkaa typeryyttä”, tuomitsee Eva Kertész.
Opiskelijajärjestöt ovat toisinaan istuneet päättäjien kanssa neuvottelupöytään, ja saaneet lievennystä valtion suunnittelemiin säästötoimiin. Unkarin kansallinen opiskelijajärjestö HÖOK onnistui tammikuussa torppaamaan hallituksen aikeet poistaa valtiorahoitteiset opiskelupaikat tietyiltä aloilta, kuten oikeustieteistä, kokonaan.
Yliopistoilla näkyy myös Unkarin poliittisen äärioikeiston suosion kasvu. Kevättalvella ELTEn humanistisen tiedekunnan oppilaskunta jäi kiinni laittoman henkilörekisterin laatimisesta. Se oli vuosien ajan kerännyt tietoja yli 600 ensimmäisen vuoden opiskelijan etnisestä ja uskonnollisesta taustasta, seksuaalisesta suuntautumisesta, poliittisista mielipiteistä, siviilisäädystä, harrastuksista ja ulkonäöstä.
Listaus oli äärioikeistolaisen hallituspuolue Jobbikin jäsenten ja kannattajien masinoima. Ilmeisesti sen tavoitteena oli profiloida mahdollisia uusia puolueen jäseniä.
Tulevaisuus on toisaalla
Juuri opiskelupaikan saaneella Viktória Drahosilla on ongelma.
“Emme tiedä, jäädäkö vaiko lähteä.”
Drahos itse haluaisi valmistuttuaan jättää Unkarin ja työskennellä ulkomailla. Hänen puolisonsa sen sijaan haluaisi jäädä kotimaahan.
Nykyiset opiskelijat ovat syntyneet samoihin aikoihin kun kommunistihallinto vaihtui Unkarissa demokratiaan. Moni vanhempi unkarilainen puolestaan ikävöi vanhoja aikoja: kommunismissa oli puutteensa, mutta kaikilla oli sentään töitä. Opiskelijaikäisillä on muistoja lähinnä maasta, jossa työttömyys on iso ongelma ja jossa myös demokratia on viime vuosina alkanut murentua.
Yli puolet 19–29-vuotiaista unkarilaisopiskelijoista ei näe tulevaisuuttaan kotimaassaan, kertoo Unkarin sosiaalitutkimuksen instituutin TÁRKIn tämänvuotinen tutkimus.
Unkarista katsottuna esimerkiksi Saksa, Itävalta ja Skandinavian valtiot ovat mahdollisuuksien maita. Siellä on töitä. Kotimaassa sitä ei ole tarjolla välttämättä edes koulutetulle. Unkarin työttömyysprosentti on tänä vuonna ollut kymmenen–yhdentoista luokkaa.
Drahos haluaaa äidinkielen ja latinan opettajaksi. Koulutusohjelmaan oli vain kymmenen valtion rahoittamaa opiskelupaikkaa.
Hän ei ole vielä kuullut mitään sopimuksen allekirjoittamisesta, mutta kun kuulee, hän aikoo allekirjoittaa.
“En voi tehdä muutakaan.”