“En ole vielä tavannut tytärtäni. Odotan sitä kovasti.”

Mahmed Mahmud Suleiman, 28, istuskelee Suomen lähetystön edustalla Etiopian Addis Abebassa. Keskipäivän aurinko paahtaa pölyistä katua, mutta aamusta saakka odottanut Suleiman jaksaa vielä hymyillä.

Somaliasta kotoisin olevan Suleimanin vaimo asuu Suomessa. Suomessa on myös heidän tyttärensä, joka on tavatessamme neljän kuukauden ikäinen.

Suleiman ei ole nähnyt vaimoaan moneen kuukauteen. Odottamista mies kuvaa vankilaksi. Hän esittelee kiharapäisen tyttärensä kuvaa kuluneen nokialaisen näytöltä. “Eikö olekin kaunis tyttö?”

Oleskelulupaa mies on odottanut häistä saakka, lähes puolitoista vuotta. Vaimonsa hän tapasi kotikaupungissaan Hargeisassa 2011.

“Ihastuin hänen vaatteisiinsa ja olemukseensa. Aloimme pitää yhteyttä puhelimitse ja järjestelimme häitä.”

Somalian kansalainen voi hakea oleskelulupaa Suomeen perheenyhdistämisen perusteella, jos hänen perheenjäsenensä asuu vakituisesti Suomessa. Hakijan on jätettävä hakemus henkilökohtaisesti Suomen suurlähetystössä joko Etiopian Addis Abebassa tai Kenian Nairobissa. Sen jälkeen hakija haastatellaan ja hyväksytyn haastattelun jälkeen otetaan vielä dna-näyte.

Laissa on määritelty, että perheenyhdistämispäätös tulee saada yhdeksän kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Suomen suurlähetystössä Addis Abebassa käsitellään tällä hetkellä vuodenvaihteessa 2010–2011 jätettyjä hakemuksia. Nairobin lähetystössä jonotusaika on vielä pidempi.

Ruuhkautumista ei helpota se, että haastattelijoiden määrä on vähentynyt viime vuodesta puoleen ja viralliset haastattelutilat ovat remontissa. Yksi haastattelija ehtii tehdä päivän aikana kaksi haastattelua, hyvänä päivänä kolme. Jonossa hakemuksia on noin 2400.

Suleiman on odottanut haastattelua kotonaan Hargeisassa. Monella asiat eivät ole yhtä hyvin. Matkustaminen Somalian ja Etiopian välillä on kallista ja oleskelulupapapereiden hankkiminen hankalaa. Monet viettävät aikaansa Addis Abeban kaduilla.

“On hakijoiden oma päätös, missä he oleskelevat odottaessaan oleskelulupaprosessin etenemistä”, sanoo Johanna Väänänen Suomen Etiopian suurlähetystöstä. Lähetystön ehdoton vaatimus kuitenkin on, että hakijan on oltava maassa laillisesti haastatteluun tullessaan.

Ongelmia hakijoille koituu myös hakemuksen täyttämisestä suomeksi ja englanniksi, sekä kustannuksista. Pelkkä hakemus maksaa kolmisen sataa euroa. Hakemuksen jättämistä varten hakijan on hankittava Somalian passi ja siihen vierailtavan maan viisumi. Somalian passia ei tunnusteta viralliseksi henkilöllisyystodistukseksi länsimaissa, joten käytännössä paperi on turha.

Suomessa asuvat sukulaiset auttavat yleensä hakemuksen täyttämisessä ja toimittavat rahaa matkakuluihin. Myös Suleimanin vaimo lähettää osan terveydenhoitajan palkastaan miehelleen, jotta tämä pääsisi nopeammin hänen luokseen.

”Teillä on hyvä koulutusjärjestelmä, sen minä tiedän”, Suleiman sanoo. Paljon muuta hän ei Suomesta osaa sanoa. Hän haluaa kovasti opiskelemaan.

“Haluaisin lukea liikemieheksi. Se olisi mielenkiintoista.”

Kahdeksan tunnin odotus pölyisellä kadunpientareella päättyy ikävästi. Suleimanin haastattelu siirtyy kolmella päivällä, koska hän ei ole hoitanut tulkkausmaksua ajoissa. Se olisi pitänyt maksaa pankissa ennen haastattelua. Ikävä kyllä alueen sähköt olivat koko päivän poikki edellisyön myrskyn jäljiltä.

Suleiman ei silti lannistu. Hän silittää tyttärensä kuvaa ja hyvästelee minut hymyillen.  ”Nähdään Suomessa”, hän huikkaa.