Artikkelikuva

Lukemisen taito

Mitä monimutkaisemmassa maailmassa ihminen elää, sitä monipuolisempaa lukutaitoa hän tarvitsee.

Lukutaitoa on monenlaista, ja montaa sorttia on myös lukutaidottomuutta. Absoluuttisesti lukutaidottomalle kirjaimet ovat pelkkiä tahroja paperilla. Toiminnallisesti lukutaidoton puolestaan tunnistaa kirjaimet, sanat ja lauseetkin. Puuttumaan jää kuitenkin merkityksen ymmärtäminen.

Myös lukutaidon käyttötarkoitus vaihtelee: yksi haluaa sukeltaa kaunokirjallisuuden finesseihin, toiselle riittää tekstin ymmärtämisen perustaito.

Kesällä kohahdutti uutinen, jonka mukaan jopa kymmenen prosenttia aikuisista suomalaisista on käytännössä lukutaidottomia. Onhan Suomi PISA-tutkimuksissa lukutaito-osuuden kärkisijoilla ja maan virallinen lukutaitoprosentti lähellä sataa.

Miten on mahdollista, että joka kymmenes suomalainen ei osaa lukea? Uutisen siteeraama tutkimus on itse asiassa kymmenen vuotta vanha. Tuolloin tehdyssä kansainvälisessä aikuisten lukutaitotutkimuksessa mukana oli edustava joukko 15-65 -vuotiaita suomalaisia.

”Kyseessä ei siis ole absoluuttinen lukutaidottomuus”, Jyväskylän yliopiston tutkija Sari Sulkunen selventää.

”Suomessa lukutaidottomiksi tulkittavat aikuiset osaavat yleensä lukea mekaanisesti sanoja ja lauseita. Se ei kuitenkaan nykyisin riitä.”

Monimutkaisessa yhteiskunnassa vaadittavaa lukutaitoa kutsutaan toiminnalliseksi. Se edellyttää mekaanisen lukemisen lisäksi ymmärrystä ja tulkintaa. Lukijan pitää löytää tekstin sanoma ja oivaltaa, mihin kirjoittaja tekstillään pyrkii.

Eri välineet vaativat erilaisia lukemisen taitoja: internetissä seikkailu edellyttää kriittisyyttä. Taidokas lukeminen edellyttää lukijan kykyä suhteuttaa lukemansa omiin tietoihinsa ja kokemuksiinsa.

”Kaunokirjallisuudessa taas täytyy ymmärtää henkilöiden motiivit ja osata lukea myös rivien välit”, Sulkunen lisää.

Lukutaidottomuus hävettää

Kaunokirjallisuus on vaativaa, mutta jo kansainvälisen PISA-hankkeen lukutaidon määritelmän ymmärtäminen edellyttää korkeatasoista lukutaitoa: ”Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia lukijan omien tavoitteiden saavuttamiseksi, tietojen ja valmiuksien kehittämiseksi sekä yhteiskuntaelämään osallistumiseksi”.

Uuslukutaidottomalle määritelmä on jono kirjaimia ja sanoja, joilta puuttuu sisältö. ”Uuslukutaidoton ei selviä arjessa, esimerkiksi sanomalehden lukemisesta tai kirjallisesta asioinnista viranomaisten kanssa”, Sulkunen toteaa.

”Lukutaidon puute myös hävettää. Sen paljastuminen lyö ihmiseen sosiaalisen leiman. Siksi se halutaan usein salata.”

Puutteensa salaava syrjäytyy helposti, mutta niin käy lukutaidottomalle usein joka tapauksessa. Jo siksikin, että Suomesta voi olla mahdotonta löytää työpaikkaa, jollei kykene laatimaan kirjallista hakemusta.

Uusimman PISA-tutkimuksen mukaan suomalaisista 15-vuotiaista 8 prosenttia lukee ja kirjoittaa huonosti, kaikista EU-maiden nuorista joka viidennen eväät lukemiseen ovat heikot. Kehnoin tilanne on Bulgariassa ja Romaniassa. Kummankin maan 15-vuotiaista noin 40 prosenttia osaa lukea heikosti tai ollenkaan.

Lähes 80 miljoonalla eurooppalaisella aikuisella eli kolmasosalla maanosan työvoimasta on hallussaan vain lukemisen ja kirjoittamisen perustaidot.

Vähäinenkin lukutaito auttaa eteenpäin

Suomen Pakolaisavun ulkomaantoiminnan suunnittelija Outi Perähuhdan mukaan sielläkin, missä lukutaito on harvojen herkkua, sen puute koetaan häpeällisenä.

”Jo oman nimen kirjoittamaan oppiminen tekee varteenotettavan kansalaisen ihmisestä, joka on joutunut allekirjoittamaan paperit peukalonjäljellään.”

Kehitysmaassa vähäinenkin lukutaito avaa monia mahdollisuuksia. ”Lukutaitoinen näkee, mitä lääkemääräyksessä lukee, hänelle ei myydä vanhentunutta siemenviljaa eikä ruokaa”, Perähuhta luettelee.

”Myös mahdollisuus tulla huijatuksi vähenee huomattavasti.” Päivittäisten toimeentulo-ongelmien kanssa kamppaileva aikuinen ei istahda koulunpenkille, jotta oppisi lukemaan romaaneita.
”Ihmisen on ensinnäkin saatava itseluottamusta – eli on lähdettävä hyvin pienestä. Motivoituakseen hänen täytyy saada kokea ylpeyttä saavuttamistaan tuloksista”, sanoo Pakolaisavun Sierra Leonen maajohtaja Rashid Bah.

”Opetettavien asioiden täytyy liittyä ihmisten arkeen.” Bah painottaa, että kehitysmaiden lukutaitohankkeissa tavoitteet ovat yhteiskunnallisia. ”Lukutaito ei ole neutraali asia, sillä sen avulla ihmisestä voi tulla riippumaton.”

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!