Oliko tv-kanava Al Jazeera avaintekijä Egyptin ja Tunisian kumouksissa? Entä Libyan ja muiden arabimaiden kapinoissa? Enpä usko. Muutokset kumpusivat olosuhteista, eivät viestinnästä, vaikka jälkimmäisellä olikin niissä vahva rooli.
Al Jazeera on toiminut 15 vuotta ja tavoittaa 200 miljoonaa katsojaa. Valtava määrä arabiperheitä seurasi herkeämättä kevään tapahtumia kanavan välityksellä. Kanavalta kuultiin vaiennettujen kansojen näkemyksiä. Tapahtumista, sorrosta ja korruptiosta saatiin tietoa, jota hallitukset pyrkivät salaamaan ja vääristelemään.
Al Jazeera on onnistunut välittämään erilaista viestiä kuin muut alueen tv-kanavat. Kanavan johtajan Wadah Khanfarin mukaan Al Jazeeran sanoma nojaa yleismaailmallisiin arvoihin, mikä saattoi innoittaa uutta kulttuuria varsinkin nuorten parissa. Hän muistuttaa, että viime kuukausien poliittisen tsunamin saivat paljolti aikaan nuoret. Nuoriso muodostaa 60 prosenttia arabiväestöstä, mutta se on sysätty yhteiskunnan marginaaliin.
Tutkimukset kertovat, että valtaosa alueen asukkaista seurasi Al Jazeeran uutisia, vaikka sen lähetyksiä häirittiin, toimittajia pahoinpideltiin ja toimistoja tuhottiin.
Khanfar kertoo saaneensa eräänä iltana Qatarin Dohaan puhelun Egyptin vastarinnan keskuksesta, Kairon Tahrir-aukiolta. Soittaja pyysi jatkamaan kuvaamista paikalla, koska sotilaat odottivat vain lähetyksen loppua hyökätäkseen mielenosoittajien kimppuun.
Protestoijat täydensivät tapahtumien raportointia omilla kuvillaan ja videoillaan paikoista, joihin toimittajat eivät päässeet. Facebookin, Twitterin ja blogien kautta he muodostivat huomattavan tiedonkeruujärjestelmän vaikeissa olosuhteissa.
Sosiaalisen median ja alati vahvistuvan Al Jazeeran yhdistelmä osoittaa, että perinteinen ja uusi tiedonvälitys voivat sulautua yhteen.
Uudet viestinnän muodot levisivät liukkaasti protestialueiden ulkopuolelle, varsinkin naapurimaihin. Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa asuva bloggari Sultan Saoud al-Qassimi kertoo lukijamääränsä nousseen 5 000:sta 25 000:een, kun hän käsitteli arabikevään tapahtumia.
Egyptiläinen aktivisti Asma Mahfuz muistuttaa, ettei sosiaalista mediaa löydetty protestien viime hetkillä. Se oli ennestään käytössä vaihtoehtoisena viestintäkanavana, koska perinteinen media ei piitannut kansalaisten näkemyksistä. Hänen mukaansa Egyptin selvästi vilpillisten presidentinvaalien jälkeen syksyllä 2005 aktiivisuus kasvoi harppauksella. Vaaleissa presidentti Hosni Mubarak uudisti valtansa ennen näkemättömällä 88,6 prosentin ääniosuudella.
Vastarintaa johti keskiluokka, jolla oli pääsy internetiin. Nuoret mielenosoittajat sanoivat saaneensa Facebookista lisää itseluottamusta ja voimaa.
Itsetunnon merkitystä korosti myös Brasilian entinen presidentti Luis Ignacio Lula da Silva maaliskuussa Dohassa järjestetyssä Al Jazeera -foorumissa. Hän kertoi arabimaiden bloggareille, että itseluottamus oli avaintekijä myös Latinalaisen Amerikan diktaattorien kaatamisessa. Demokratia vaatii kärsivällisyyttä ja toisten näkemysten kunnioittamista, ”sillä, kun johtaja alkaa pitää itseään korvaamattomana ja mielipiteitään ainoina oikeina, hän on vaarassa muuttua diktaattoriksi”, Lula korosti.
Tunisialainen bloggari Malek Khadrui kertoi, että hänen sukupolvensa oppi käyttämään uutta mediaa eri tavoin kuin edeltäjänsä. Oppositio oli hyödyntänyt internetiä 1990-luvulla vain tiedonhankinnassa, ei organisoijana. Hänen mukaansa Tunisian ja Egyptin diktatuurit yrittivät viime metreillä käyttää uusia viestimiä kapinallisia vastaan, mutta epäonnistuivat, ”koska eivät luottaneet niihin”.
Al Jazeeran johto on viime aikoina pohtinut muutosten vaikutuksia alueella: päästäänkö rakentamaan tulevaisuutta, jossa sosiaalinen media auttaa uudistamaan kansalaisyhteiskunnan roolia ja identiteettiä? Muutos voi vauhdittua, jos uusi sukupolvi saa ohjakset. Sillä on koulutusta ja yhteyksiä, ja se ammentaa innoitusta yleismaailmallisista arvoista.
Ehkä Hillary Clinton oli oikeassa sanoessaan, että olemme keskellä informaatiosotaa, jossa Yhdysvallat häviää ja Al Jazeeran kaltaiset pelaajat voittavat. IPS.