”Pahinta, mitä työssäni on sattunut, on se, kun yksi oppilaistani ammuttiin. Olin kuvitellut, että sellaista tapahtuu vain elokuvissa,” Alana Digiacomo kertoo.

Digiacomo on keskiluokkainen newyorkilainen, joka opettaa englannin kieltä ja kirjallisuutta vaihtoehtoisessa lukiossa Bedstyen esikaupunkialueella.

Bedstye on yksi Brooklynin pahamaineisimmista ghetoista. Vaihtoehtoinen koulu on tarkoitettu 17–21-vuotiaille nuorille, jotka ovat vaarassa pudota koulujärjestelmän ulkopuolelle.

Nuori opettaja asuu trendikkäällä Park Slopen -alueella Brooklynissä. Park Slope on vain kolmen kilometrin päässä Bedstyestä, mutta aamuisin töihin mennessä Digiacomosta tuntuu, kuin hän siirtyisi toiseen maahan. Alueen tavat, maisemat ja kieli ovat täysin erilaisia.

”Alussa kävi usein niin, etten ymmärtänyt lainkaan mitä oppilaani sanoivat – vaikka he puhuivat englantia.”

Jopa ruokailukulttuuri on erilaista. Kun Digiacomo kerran tarjosi oppilaalleen ravintolassa hampurilaisen, oppilas väitti, ettei hampurilaisen pihvi ollut lihaa. Maku poikkesi niin voimakkaasti pikaruokaketjujen purilaisista, joihin oppilas oli tottunut

Siirtymät rodullisten ja kulttuuristen rajojen yli kaupungin sisällä ovat harvinaisia. Suurin osa Digiacomon opiskelijoista ei ole koskaan edes käynyt Manhattanilla. Rajojen murtaminen onkin opettajalle tärkeää. Kolme vuotta sitten hän organisoi koulussaan dokumenttielokuvatyöpajan. Työpajan aikana nuoret oppivat elokuvan teorian perusteita ja käytännön tekniikkaa.

”Amerikkalaisen television ja elokuvien kuvaukset mustasta väestöstä eivät juuri koskaan ole heidän itsensä käsikirjoittamia. On tärkeää, että gheton nuoret pääsevät itse kertomaan omat tarinansa”, hän selittää.

Elokuvat esitettiin New Yorkin radio- ja tv-museossa järjestetyillä elokuvafestivaaleilla. Kuvausten ja festivaalin kautta opiskelijat rohkaistuivat puhumaan oman piirinsä ulkopuolisille ihmisille.

Suurin voitto oli kuitenkin se, että yksi oppilaista innostui työpajasta niin, että pyrki opiskelemaan elokuvaa yliopistoon.

”Kun kuulin, että hän pääsi sisään, tiesin, että työssäni on jotakin järkeä”, Digiacomo iloitsee.