Kenian uusi perustuslaki hyväksyttiin kansanäänestyksessä 4. elokuuta. Noin 67 prosenttia äänestäneistä eli yli kuusi miljoonaa kenialaista sanoi uudelle perustuslaille kyllä.
Uudelta perustuslailta toivotaan paljon: Politiikasta on määrä tulla entistä vastuullisempaa ja politiikkaan tiukasti kietoutuvasta maanomistuksesta entistä oikeudenmukaisempaa. Etnisten ryhmien välisten jännitteiden toivotaan vähenevän.
”Tervetuloa Kenia 2.0:aan!” kommentoi uutta lakia kenialainen bloggari Rafiki Kenya.
Uusi perustuslaki leikkaa presidentin laajoja valtaoikeuksia ja lisää parlamentin valtaa. Lisäksi oikeuslaitoksen riippumattomuutta vahvistetaan.
Maanomistukseen perustuslaki puuttuu määräämällä, että laittomasti haltuun otetut maat palautetaan valtiolle.
Eritoten maanomistusuudistuksen toivotaan liennyttävän etnisten ryhmien välisiä kiistoja. Kenian parhailla viljelymailla, lännessä suuren hautavajoaman alueella, kahnausta ovat aiheuttaneet kalenjinien etnisen ryhmän – varsinkin entisen hirmuhallitsijan Daniel arap Moin – laajat maatilat. Muut ryhmät väittävät maita laittomasti vallatuiksi.
Kaikkiaan uudistusten on tarkoitus vakauttaa Keniaa: maa haluaa välttyä väkivaltaisuuksilta seuraavissa presidentin- ja parlamenttivaaleissa vuonna 2012. Viime vaalien jälkeen vuonna 2008 Kenia kävi lähellä sisällissotaa, kun kilpailevia presidenttiehdokkaita kannattaneet etniset ryhmät selvittelivät välejään.
Uuden Kenian tiellä on kuitenkin vielä muutama mutta.
”Uudistukset ovat toistaiseksi pelkkää paperia, ja kamppailu niiden voimaan saattamiseksi kestää pitkään”, sanoo Pohjoismaisen Afrikka-instituutin tutkija Anders Sjögren puhelinhaastattelussa Keniasta.
Epärehellisyys pesii poliittisessa kulttuurissa
Sjögrenin mukaan Kenian kannalta tärkeintä on nyt se, että perustuslakia toimeenpaneviin elimiin, kuten maanhallintakomissioon ja oikeuslaitosta uudistavaan työryhmään, valitaan ”parhaat – tai ei ainakaan kaikkein kehnoimpia henkilöitä”.
”Jos näihin töihin valitaan epärehellisiä ihmisiä, asiat voivat pysyä muuttumattomina muodollisesta perustuslakiuudistuksesta huolimatta”, Sjögren sanoo. Hän viittaa Kenian poliittiseen kulttuuriin, jossa raha ja valta suojaavat päättäjien valheita ja varkauksia paljastumasta.
Kenian parlamentin pitää säätää kaikkiaan 49 uutta lakia, jotta uusi perustuslaki saadaan voimaan. Entä jos poliitikot sortuvat tavalliseen kinasteluunsa, eikä lainsäädäntö etene?
”Siinä tapauksessa kenialaiset pettyvät karvaasti. Kansa ymmärtää, ettei uusi perustuslaki ole taikasauvan heilahdus, mutta moni toivoo uudistuksilta paljon. Jos asiat ovat nykyisellä tolalla viiden vuoden kuluttua, epätoivo on lähellä”, Sjögren kuvaa.
Kenian pääpuolueet ovat jo alkaneet lobata omia ehdokkaitaan uusien komiteoiden ja työryhmien tärkeimmille paikoille.
Usko uudistuksiin on kuitenkiin vielä kova.
Julkaistu Maailman Kuvalehti Kumppanissa 9/2010.
Muut Maailman Kuvalehden linkit