Unesco palkitsee diktaattorin rahoilla
Yhdysvallat. IPS – Ihmisoikeusjärjestöt tuomitsevat YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon uuden tiedepalkinnon, joka kantaa diktaattorin nimeä.
Öljyllä rikastuneen afrikkalaisen Päiväntasaajan Guinean kiistelty presidentti Obiang Nguema Mbasogo lupasi vuonna 2007 Unescolle nimeään kantavan säätiön varoja kolme miljoonaa dollaria (2,4 miljoonaa euroa) viiden vuoden aikana.
Unescon hallitus hyväksyi tarjouksen 2008, ja tiedepalkinto on määrä jakaa ensi kerran kesäkuun lopussa.
Yli 30 ihmisoikeusjärjestön edustajat eri puolilta maailmaa ovat vedonneet Unescon pääjohtajaan Irina Bokovaan, että järjestö torjuisi yhteistyön ”maailman pahamaineisimpiin kuuluvan diktaattorin kanssa”. He suosittelevat rahojen käyttämistä Päiväntasaajan Guinean köyhien auttamiseen.
Arvostelijat näkevät hyytävää ironiaa siinä, että 30 vuotta kansaansa sortanut diktaattori haluaa palkita ”tieteellisiä saavutuksia, jotka parantavat inhimillisen elämän laatua”.
Viime syksynä Unescon pääjohtajaksi valittu bulgarialainen Bokova on torjunut arvostelun vedoten siihen, että Unescon hallitus hyväksyi palkinnon yksimielisesti.
Marguerite A. Suozzi
Karvaiset rikolliset
Etelä-Afrikka. Eteläafrikkalaiset viinitilalliset ovat kironneet tänä vuonna harvinaisen röyhkeitä – ja karvaisia – pitkäkyntisiä. Paikalliset paviaanit ovat nimittäin päässeet rypäleiden makuun.
Paviaaneilla on kallis maku. Niitä eivät kiinnosta rahvaan rypäleet merlot ja sauvignon blanc vaan ne ovat mieltyneet arvokkaampiin lajikkeisiin, etenkin pinot noiriin ja chardonnayhin, kertoo eteläafrikkalainen Mail & Guardian -lehti.
Pahimmin kärsineillä tiloilla paviaanit ovat syöneet yli puolet sadosta. Paviaaneja on miltei mahdoton pitää viinitarhojen ulkopuolella. Edes sähköaita ei pysäytä niitä, sillä paviaanin taidoilla sen voi joko alittaa kaivautumalla tai ylittää puita pitkin hyppimällä.
Paviaanien rötöstely ei rajoitu viinirypäleisiin. Kapkaupungin lähellä paikallisen poliisin Frediksi nimeämä paviaani on erikoistunut hyökkäämään autoilijoiden kimppuun turistien suosimalla alueella. Jos auton ovi ei ole lukossa, Fred avaa oven ja ottaa haluamansa.
”Yleensä hän vie käsilaukun. Sitä ei kannata yrittää saada takaisin, ennen kuin Fred on varma, että on saanut haltuunsa kaiken laukussa olleen ruoan”, apinalauman käytöstä seuraava Mark Duffel varoittaa.
Paikalliset osaavat varoa paviaanien teräviä hampaita, mutta turistit apinoiden hyökkäys helposti yllättää. PL.
Tyhmä kysymys:
Palstalla esitetään kysymyksiä, joita ei muualla kehtaisi esittää.
Paljonko reilu kunta ostaa reilua?
Suomessa on kuusi Reilun kaupan kuntaa. Kuinka paljon kunnan ryhtyminen reiluksi lisää reilun kaupan myyntiä?
Vastaajana Reilun kaupan edistämisyhdistyksen viestintäpäällikkö Janne Sivonen.
”Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Reilun kaupan kunnan arvonimen vaatimukset on rakennettu niin, että järjestelmään pääsee kohtalaisen helposti mukaan. Erikokoisille kunnille on erilaiset ehdot. Vähintään kunnan pitää käyttää kunnantalolla reilun kaupan tuotteita ja osallistua reilusta kaupasta tiedottamiseen. Lisäksi kunnassa tulee olla tietty määrä kahviloita, ravintoloita ja työpaikkoja, jotka käyttävät reilun kaupan tuotteita.
Reilun kaupan kunnissa ei ole kysymys pelkästään myynnistä, vaan myös asian tunnetuksi tekemisestä. Tietenkin myös myynti on tärkeää, koska reilun kaupan hyödyt ovat kiinni myynnin määristä.
Jotkut kaupungit ovat tehneet isojakin linjauksia heti reilun kaupan kunnaksi ryhtyessään. Kun Espoo sai Reilun kaupan kaupungin arvonimen viime vuoden keväällä, kunnan ruokapalveluista vastaavassa Espoo Catering -liikelaitoksessa päätettiin siirtyä yksinomaan reilun kaupan kahviin. Viime vuonna sen toimipisteissä kulutettiin reilun kaupan tuotteina muun muassa 7 300 kiloa kahvia, 12 250 teepussia ja 1 100 kiloa banaaneja.
Kun kunta tai kaupunki lähtee mukaan reiluun kauppaan, tavoitteena on saada myös kuntalaiset aktivoitumaan. Siksi pelkät kunnan ostot eivät kerro koko totuutta.
Viime vuonna suomalaiset ostivat reilun kaupan tuotteita 86,9 miljoonalla eurolla. Kun perustaso on näin suuri, isokaan yksittäinen lanseeraus ei tee tilastoihin suurta myyntipiikkiä.” PL.
Kuukauden kamppis:
Minkä kaiken puolesta maailmalla kampanjoidaan?
Pelasta länsimaat
Millä saisi länsimaisten ihmisten elämää synkentävät ongelmat ratkaistua? Miten auttaa länsimaat eroon ylipaino-ongelmasta ja liikakulutuksesta, miten pelastaa heidät vääristyneen väestöpyramidin kurimuksesta?
Koska länsimaat ovat jo pitkään auliisti neuvoneet kehitysmaita, on pelkästään reilua ojentaa auttava käsi myös lännelle, toteaa Design for the First World -kampanja. Siksi se hakee ratkaisuja yltäkylläisyyden ongelmiin kilpailulla, joka on avoin kaikille kehitysmaissa asuville. Hyvällä hankesuunnitelmalla voi voittaa mainetta ja kunniaa – ja vähän rahaakin.
Ensimmäisen maailman ongelmat vaativat kolmannen maailman ratkaisuja, kampanja muistuttaa. Vakavaa asiaa kieli poskessa käsittelevä sivusto vihjaa, ettei kaikki kehitykseksi kutsuttu ole ehkä tavoittelemisen arvoista.
Kilpailun määräaika umpeutui toukokuun lopussa. Voittajan valitsee arvovaltainen raati kehitysmaista kotoisin olevia suunnittelijoita, arkkitehtejä ja digitaalisen median asiantuntijoita. PL.