Uiguurien tukahduttaminen purkautuu väkivaltana

Kiinan uiguurivähemmistö on ajettu ahtaalle.

Uiguurit, yksi kiinan suurimmista vähemmistöistä, nousivat uutis­otsikoihin elokuussa. Xinjiangin maakunnan pommiräjähdyksissä ja niitä seuranneissa tulitaisteluissa kuoli ainakin 26 ihmistä. Yksi räjähteiden asettajista oli 15-vuotias tyttö, joka loukkaantui itsekin.

Kuukautta aiemmin kiinalais­poliisit olivat ampuneet viisi uiguuri­militanteiksi epäiltyä Urumqissa, alueen nopeasti kiinalaistuvassa pääkaupungissa. Ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet Kiinaa islaminuskoisten uiguurien uskonnollisesta ja kulttuurisesta tukahduttamisesta.

”Olen optimisti. Uskon, että asiat ovat kehittymässä parempaan suun­taan. Kiinalaiset ovat kehittäneet voimakkaasti Xinjiangin infrastruktuuria”, kiittelee kolmekymppinen uiguurimies Mehmet Tirik Urumqista puhelimitse.

Vastauksessa puhuu kiinalainen kontrollikoneisto. Yleisen käsityksen mukaan puheluja salakuunnellaan, eikä internetin tietoturva ole senkään veroinen. Lisäksi paikallisen ja kansainvälisen median toimintaa rajoitetaan voimakkaasti.
 

Pian vähemmistönä omalla maallaan

Uiguurien keskuudessa, etenkin vanhassa pääkaupungissa Kashgharissa, puheenparsi on toinen. Kiinalaisten toimet tuomitaan ankarasti, eikä katkeruutta salailla. Tilanne luo maaperää uskonnolliselle fundamentalismille.

Itä-Aasian kielten ja kulttuurien professori Juha Janhunen Helsingin yliopistosta ymmärtää uiguurien tyytymättömyyden. Hän puhuu suoranaisesta kolonisoinnista.

”Valtaväestön, han-kiinalaisten, johtama maahanmuutto on kiihtynyt. Xinjiangin kiinalaistaminen aiotaan toteuttaa niin nopeasti, että alkuperäisväestö ei ehdi reagoida”, hän arvioi.

Janhusen mukaan uiguurit ovat pian vähemmistö omalla maallaan.

”Kiinan vuoden 1911 vallankumouksesta alkaen heidän osuutensa on laskenut lähes sadasta prosentista noin viiteenkymmeneen. Pelkään, että kymmenen vuoden kuluttua uiguureja on enää neljännes väestöstä.”
 

Tuloeroissa muhii lisäongelmia

Janhusella on selkeä näkemys siitä, miten jännitettä saataisiin lievennettyä.

”Jos Kiina olisi viisas, se panostaisi uiguurien elintasoon ja koulutukseen Xinjiangissa. Mitä suurempi tuloero väestöryhmien välillä, sitä isompia ongelmia luvassa.”

Toinen Kiinan merkittävä vähemmistö eli tiibetiläiset on saanut huomattavasti enemmän kansainvälistä huomiota.

”Jos Tiibetissä saavutetaan neuvottelutulos, siitä voi olla etua myös uiguureille”, Janhunen uskoo.

Xinjiangissa elää noin kymmenen miljoonaa uiguuria, ulkomailla yli puoli miljoonaa lisää. Uiguurit ovat rodullisesti läheistä sukua Keski-Aasian kansoille, kuten uzbekeille ja kirgiiseille.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 9/2008

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!