Arkhimedes lupasi noin 2 200 vuotta sitten siirtää maapallon paikaltaan vivun ja kiinteän tukipisteen avulla. Kyse on kuitenkin enemmästä kuin vipuperiaatteen keksimisestä: ajatus heijastaa rajatonta uskoa ihmiskunnan mahdollisuuksiin ratkaista kohtaamansa kriisit.
Yhdysvaltojen presidentti John F. Kennedy lainasi Arkhimedeen ajatusta kuuluisassa YK-puheessaan vuonna 1963, kun hän yllytti kanssaeläjiään siirtämään maailman oikeudenmukaiseen ja kestävään rauhaan.
Ajatus oli, että YK tarjoaa maapallon siirtämiseen tarvittavan kiinteän tukipisteen ja vipuna toimii sitoutumisemme koko ihmiskunnan hyvinvointiin.
Nyt maapalloa ahdistaa joukko globaaleja ongelmia: ilmastonmuutos, talouskriisi, köyhyys ja taloudellinen eriarvoisuus, terrorismi ja ruokapula. Miten alamme selvittää tätä ongelmien vyyhtiä?
Uskon, että ratkaisun perusta on YK:n mahdollisuuksien maksimointi. Onhan kyse solidaarisuuden verkostosta, joka syntyi kahden maailmansodan traagisista kokemuksista.
Missä muualla voisimme yhdistää voimavaramme ja muuntaa ajatustapamme niin, että kapeiden kansallisten etujen tavoittelusta siirryttäisiin koko ihmiskuntaa hyödyttävään yhteistyöhön?
Planeettamme ei ole olemassa palvellakseen tietyn valtion etuja. Pikemminkin valtiot ovat olemassa planeetan yhteisen edun hyväksi.
YK:lla on tietenkin lukuisia ongelmia. Maailmanjärjestö kaipaa voimallista elävöittämistä ja nuorennusta kyetäkseen täyttämään lupauksensa.
Toimiakseen 2000-luvulla YK tarvitsee kolme tukipilaria: yhteisen päämäärän, jaetun vastuun ja yhteisen toiminnan.
Avain nykyisten muottien rikkomiseen ja yllä mainittujen periaatteiden vahvistamiseen ovat maailman nuorison kekseliäisyys ja luova sitoutuminen. Maailman nuorilla on globaali identiteetti. Heitä yhdistää huoli planeettamme kohtalosta, ja uusi teknologia auttaa heitä verkostoitumaan.
YK määrittelee alle 24-vuotiaat lasten ja nuorten ryhmäksi, joka muodostaa liki puolet maailman väestöstä. Nuoriso on rajattomien lupausten ja muutosvoiman lähde.
Jos emme vastaa tämän päivän haasteisiin, seuraava sukupolvi joutuu kantamaan traagiset seuraukset. Kenelläkään ei siksi voi olla suurempaa puheoikeutta kuin nuorilla. Nuorison kuuluu katsoa välittömien hyötyjen tuolle puolen, puolustaa oikeudenmukaisuutta ja ponnistella kohti pitkän tähtäimen päämääriä.
Osallistuminen päätöksentekoon on yksi YK:n nuoriso-ohjelman avainasioista. Tänä vuonna 14 valtiota otti nuorison edustajia mukaan YK:n yleiskokoukseen, mikä antaa toivoa ja arvon nuorten näkemyksille. Tätä toimintaa tulisi rohkaista ja laajentaa.
Nykyisin nuorisoa koskevat asiat käsitellään talous- ja sosiaaliasioiden osastolla, mutta sinne pitäisi perustaa oma nuorisoasioiden toimisto. Lisäksi YK:hon tulisi nimittää nuorten asioille omistautunut pääsihteerin erityisedustaja.
Viime vuosina paine on kasvanut nuorten osallistumisen ja roolin kasvattamiseksi. Kannatan vuotuisen nuorten yleiskokouksen vahvistamista niin, että sen keskustelut välitetään suoraan YK:n yleiskokoukselle.
Uskon nuoriin. Vain heillä on henki, energia ja luova into rakentaa jotain uutta, toteuttaa parempi tulevaisuus itselleen ja ryhtyä toimiin kriisien voittamiseksi. Meidän on otettava käyttöön tuo voima ja viisaus, rohkaistava ja vaalittava sitä.
Nuoret pystyvät murtamaan minkä tahansa umpikujan, avaamaan ihmiskunnalle uusia mahdollisuuksia ja ottamaan suunnan kohti rauhaa. Me kaikki hyödymme, kun sallimme heidän käyttää YK:ta tukipisteenään. IPS
Kirjoittaja on japanilainen filosofi, rauhanrakentaja ja buddhalaisen kansainvälisen Soka Gakkai -järjestön puheenjohtaja.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 12/2008