VILLE PALONEN
Yksi tiibetiläisten turvapaikoista Intiassa on Ladakh.
Tulevan vuoden alussa tulee kuluneeksi 50 vuotta tiibetiläisen lähihistorian traumaattisesta merkkipaalusta, Lhasan kapinasta. Vuoden 1959 maaliskuussa pääkaupungin asukkaat nousivat kiinalaisia miehittäjiään vastaan, kun kaduilla levisi huhu kiinalaisten suunnitelmista kidnapata tiibetiläisten hengellinen johtaja dalai-lama. Väkijoukko päätti suojella johtajaansa piirittämällä tämän kesäasunnon, Norbulinkan palatsin.
Päiviä kestäneen jännitysnäytelmän jälkeen dalai-lama onnistui pakenemaan Intiaan, minne hän perusti Tiibetin pakolaishallituksen. Varsinaisen kapinan Kiinan kansanarmeija murskasi verisesti.
Kiina oli miehittänyt Tiibetin 1950-luvun alussa. Tiibetin autonominen tasavalta on kuitenkin vain osa siitä historiallisesta Tiibetistä, joka vuosien kuluessa oli sulautettu Kiinaan. Jo vuosia ennen Kiinan kansanarmeijan saapumista Lhasaan Kiinan läntisiin maakuntiin liitettiin Itä-Tiibetin maakuntia. Khamin, Amdon ja Golokin alueiden paimentolaisheimot taistelivat vuosikausia ylivoimaista miehittäjää vastaan, mutta turhaan.
Kiina pitää edelleen Tiibetistä kiinni lohikäärmeen rautaisella otteella, kansainvälisestä arvostelusta huolimatta.
Tiibet, Kiinan arkkikilpailijan Intian rajalla kohoava ylänkö, on Kiinalle strategisesti tärkeä. Arvioiden mukaan sinne on sijoitettu satoja tuhansia kiinalaisia sotilaita – ja neljännes maan ydinaseista. Lisäksi Kiinaa kiinnostavat Tiibetin luonnonvarat: suurin osa metsistä on jo hakattu, mutta maassa on edelleen mineraaleja, öljyä ja maakaasua. Alueen asukkaista yli puolet on Kiinan valtaväestöä eli han-kiinalaisia. Varsinaisista tiibetiläisistä suurin osa elää köyhyysrajan alapuolella.
Myös viime maaliskuussa Lhasassa mellakoitiin. Munkkien ja nunnien Lhasan kapinan muistomarsseista noussut uhmamieli osoitti maailmalle, etteivät tiibetiläiset ole alistuneet Kiinan miehitykseen. Levotonta ei kuitenkaan ollut vain Tiibetin autonomisessa tasavallassa, vaan myös Kiinan läntisissä maakunnissa Sichuanissa, Gansussa ja Qinghaissa. Ulkomaalaisten pääsy alueille estettiin, rakennuksia roihusi ilmiliekeissä ja turvallisuusjoukot ammuskelivat mielenosoittajia.
Naapurimaissa Nepalissa ja Intiassa asuu yli sata tuhatta Kiinan miehitystä paennutta tiibetiläistä.
Maanpakoon lähtevien oloissa ei ole kehumista: Raskas matka Himalajan yli on hengenvaarallinen, ja Nepalissa ja Intiassa virallisten henkilöpapereiden puuttuminen altistaa uudet tulijat hyväksikäytölle. Vain onnekkaimmat löytävät työtä.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 12/2008