Bishnoit suojelevat luontoa henkensä uhalla

Intiassa Rajashtanin osavaltiossa bishnoi-heimo pitää kiinni vihreistä elämäntavoistaan. Tärkeimpiä suojelukohteita ovat besoaari­antiloopit ja autiomaan sitkeät khejri-puut.

Tuskin monetkaan intialaiset tiesivät bishnoi-heimosta ennen vuoden takaista, suurta julkisuutta saanutta oikeudenkäyntiä. Bollywood-tähti Salman Khan joutui oikeusistuimessa vastaamaan teostaan: hän oli metsästänyt bishnoille pyhiä antilooppeja näiden omilla mailla vuonna 1998.

Tinkimättöminä luonnonsuojelijoina tunnetut bishnoit puolustavat elämänarvojaan henkensä uhalla. Bishnoit uskovat jälleensyntymiseen ja ajattelevat henkensä siirtyvän antilooppeihin. Besoaari-antilooppien lisäksi heimo palvoo chinkara-kauriita.

bishnoi1.jpg Anchi Bishnoi kotipihallaan tyttärenpoikansa kanssa.Bishnoinaiset pukeutuvat värikäisiin vaatteisiin ja näyttäviin koruihin, kun taas miehet pukeutuvat kokovalkoisiin. (Kuvaaja: Petteri Kokkonen)

”Taloni lähistöllä asustaa neljä besoaari­antilooppia. Ruokimme niitä, jos kuivuus kestää pitempään. Suojelun ansiosta antilooppeja ja kauriita on nyt aiempaa enemmän”, kertoo Anchi Bishnoi.

Anchi, 60, asuu keskellä Tharin autiomaata, Jodhpurin kaupungin lähellä olevassa bishnoi-kylässä. Rajashtanin lisäksi bishnoita asuu Gujaratissa, Haryanassa, Uttar Pradeshissa ja Madhya Pradeshissa. Kaikkiaan bishnoita arvellaan olevan noin kuusi miljoonaa.

Heimonsa naisten tapaan Anchi on pukeutunut värikkääseen pukuun ja monenlaisiin koruihin. Huomio kiinnittyy erityisesti näyttävään nenäkoristeeseen, bishnoi-naisen tunnusmerkkiin.
bishnoi2.jpg Filosofi Shri Jambheswar on bishnoiden guru. (Kuvaaja: Petteri Kokkonen)

Kotonaan Anchilla on kuva filosofi Shri Jambheshwarista, jonka opetuksia bishnoit seuraavat. 1400-luvulla elänyt guru seisoo kuvassa seuraajiensa keskellä. Kuvan taustalla näkyy vehreää metsää, kauriita ja riikin­kukkoja.

Hindulaisuuteen kuuluvia rituaa­leja ja muodollisuuksia vastustanut guru Shri Jambheshwar tunsi autiomaan niin omakseen, että koki luonnon kunnioittamisen kaiken perustaksi. Heimon nimi tulee uskontoon sisältyvien sääntöjen määrän mukaan sanasta bish-noi, ”kaksikymmentä­yhdeksän”.

”Yksi keskeisimmistä säännöistä kieltää vihreiden puiden kaatamisen. Puun saa kaataa vasta sitten, kun se on kuollut. Kuivia lehtiä ja oksia voi kerätä, mutta enimmäkseen käytämme polttoaineena lehmän tai vesipuhvelin lantaa”, Anchi kertoo.
Tharin autiomaa haastaa asukkaat

Bishnoit ovat suojelleet luontoa jo satoja vuosia. Vihreän aatteen edelläkävijöinä he ovat olleet esimerkki muun muassa intialaiselle Chipko-liikkeelle.

Turhia hakkuita vastustaville bishnoille erityisen pyhä puu on hernekasveihin lukeutuva khejri. Khejri on Tharin autiomaan ihmisille ja eläimille tärkeä ravinnonlähde, sillä syvälle tunkeutuvien juuriensa ansiosta se kestää ankaraa, vuosiakin jatkuvaa kuivuutta.

Anchi näyttää kuivattuja khejrin palkomaisia sangri-hedelmiä, jotka voidaan keittää ja syödä vihannesten tapaan. Niistä voi valmistaa herkullista currya kair-pensaan tai ber-puun marjojen kanssa. Sangri maistuu myös kameleille ja lampaille. Bishnoit keräävät talteen myös villin gunda-pensaan ravitsevia marjoja.

Anchin talon takaosassa on jauhin­kivet, joilla vilja jauhetaan käsin jauhoksi. Samassa huoneessa on myös valtavat saviruukut, joihin vilja ja muu ruoka varastoidaan. Bishnoit pitävät usein myös karjaa, josta saadaan maitoa, voita ja jugurttia.
”Tapa minut, älä puuta”

Jos sadetta ei bishnoi-kylissä saada vuosikausiin, pelastaa khejri-puu sekä ihmiset että eläimet. Ei ihme, että puu on pyhä.
Vuosittain bishnoit kokoontuvat khejri-puun mukaan nimettyyn Khejarlin kylään kunnioittamaan niiden satojen ihmisten muistoa, jotka kuolivat 1700-luvulla vastustaessaan khejri-metsien hakkuita. bishnoi3.jpg Bihnoit palvovat suojeltuja ja harvinaisia besoaari-antilooppeja. (Kuvaaja: Petteri Kokkonen)

Tarina kertoo kolmen lapsen äidistä Amrita Devistä, joka oli kirnuamassa voita, kun hän kuuli metsästä ryskettä. Devi ihmetteli ääniä ja lähti katsomaan. Kylän vanhimmat olivat jo paikalla anelemassa Jodhpuria hallitsevan maharajan väkeä lopettamaan hakkuut maharajan palatsin rakentamista varten.

Koska bishnoiden pyynnöllä ei ollut vaikutusta, Devi asettui kilveksi suojaamaan puita: ”Tappakaa minut ennen kuin kaadatte puun”.

Puuta vasten nojaava Devi surmattiin säälimättömästi kirveellä. Muut kyläläiset seurasivat hänen esimerkkiään, yksi toisensa jälkeen. Kaikkiaan puiden vuoksi menetti henkensä 363 ihmistä.

Hakkuut loppuivat vasta, kun uutinen satojen ihmisten kuolemasta tavoitti maharaja Abhay Singhin. Puiden hakkuu ja villieläinten metsästys kiellettiin kaikissa bishnoi-kylissä Jodhpurin maharajan alueella.
 

Filmitähdelle vankeutta

Entä mitä tapahtui Salman Khanille, jonka bishnoit haastoivat oikeuteen antilooppien salametsästyksestä? Oikeusprosessia on seurattu mielenkiinnolla eri puolilla Intiaa. Erityisen tarkkaan sitä seuraavat bishnoit, jotka ovat syytteiden takana ja tärkeässä roolissa myös tapauksen todistajina.

Tähän mennessä Jodhpurin käräjäoikeus on antanut Khanille kahdesta syytteestä vuoden ja viiden vuoden mittaiset vankeustuomiot, eivätkä syytteet lopu tähän. Toistaiseksi filmitähti ei ole viettänyt vankilassa kuin muutaman päivän, sillä hänet vapautettiin takuita vastaan. Khan on valittanut tuomiosta, mutta monet uskovat, että julkisuudesta ei ole hänelle nyt hyötyä. Onkin todennäköistä, että tuomio tulee pysymään kovana myös ylemmissä oikeusasteissa.

Tuskin monetkaan intialaiset tiesivät bishnoi-heimosta ennen vuoden takaista, suurta julkisuutta saanutta oikeudenkäyntiä. Bollywood-tähti Salman Khan joutui oikeusistuimessa vastaamaan teostaan: hän oli metsästänyt bishnoille pyhiä antilooppeja näiden omilla mailla vuonna 1998.

Tinkimättöminä luonnonsuojelijoina tunnetut bishnoit puolustavat elämänarvojaan henkensä uhalla. Bishnoit uskovat jälleensyntymiseen ja ajattelevat henkensä siirtyvän antilooppeihin. Besoaari-antilooppien lisäksi heimo palvoo chinkara-kauriita.

”Taloni lähistöllä asustaa neljä besoaari­antilooppia. Ruokimme niitä, jos kuivuus kestää pitempään. Suojelun ansiosta antilooppeja ja kauriita on nyt aiempaa enemmän”, kertoo Anchi Bishnoi.

Anchi, 60, asuu keskellä Tharin autiomaata, Jodhpurin kaupungin lähellä olevassa bishnoi-kylässä. Rajashtanin lisäksi bishnoita asuu Gujaratissa, Haryanassa, Uttar Pradeshissa ja Madhya Pradeshissa. Kaikkiaan bishnoita arvellaan olevan noin kuusi miljoonaa.

Heimonsa naisten tapaan Anchi on pukeutunut värikkääseen pukuun ja monenlaisiin koruihin. Huomio kiinnittyy erityisesti näyttävään nenäkoristeeseen, bishnoi-naisen tunnusmerkkiin.

Kotonaan Anchilla on kuva filosofi Shri Jambheshwarista, jonka opetuksia bishnoit seuraavat. 1400-luvulla elänyt guru seisoo kuvassa seuraajiensa keskellä. Kuvan taustalla näkyy vehreää metsää, kauriita ja riikin­kukkoja.

Hindulaisuuteen kuuluvia rituaa­leja ja muodollisuuksia vastustanut guru Shri Jambheshwar tunsi autiomaan niin omakseen, että koki luonnon kunnioittamisen kaiken perustaksi. Heimon nimi tulee uskontoon sisältyvien sääntöjen määrän mukaan sanasta bish-noi, ”kaksikymmentä­yhdeksän”.

”Yksi keskeisimmistä säännöistä kieltää vihreiden puiden kaatamisen. Puun saa kaataa vasta sitten, kun se on kuollut. Kuivia lehtiä ja oksia voi kerätä, mutta enimmäkseen käytämme polttoaineena lehmän tai vesipuhvelin lantaa”, Anchi kertoo.
 

Tharin autiomaa haastaa asukkaat

Bishnoit ovat suojelleet luontoa jo satoja vuosia. Vihreän aatteen edelläkävijöinä he ovat olleet esimerkki muun muassa intialaiselle Chipko-liikkeelle.

Turhia hakkuita vastustaville bishnoille erityisen pyhä puu on hernekasveihin lukeutuva khejri. Khejri on Tharin autiomaan ihmisille ja eläimille tärkeä ravinnonlähde, sillä syvälle tunkeutuvien juuriensa ansiosta se kestää ankaraa, vuosiakin jatkuvaa kuivuutta.

Anchi näyttää kuivattuja khejrin palkomaisia sangri-hedelmiä, jotka voidaan keittää ja syödä vihannesten tapaan. Niistä voi valmistaa herkullista currya kair-pensaan tai ber-puun marjojen kanssa. Sangri maistuu myös kameleille ja lampaille. Bishnoit keräävät talteen myös villin gunda-pensaan ravitsevia marjoja.

Anchin talon takaosassa on jauhin­kivet, joilla vilja jauhetaan käsin jauhoksi. Samassa huoneessa on myös valtavat saviruukut, joihin vilja ja muu ruoka varastoidaan. Bishnoit pitävät usein myös karjaa, josta saadaan maitoa, voita ja jugurttia.
 

”Tapa minut, älä puuta”

Jos sadetta ei bishnoi-kylissä saada vuosikausiin, pelastaa khejri-puu sekä ihmiset että eläimet. Ei ihme, että puu on pyhä.

Vuosittain bishnoit kokoontuvat khejri-puun mukaan nimettyyn Khejarlin kylään kunnioittamaan niiden satojen ihmisten muistoa, jotka kuolivat 1700-luvulla vastustaessaan khejri-metsien hakkuita.

Tarina kertoo kolmen lapsen äidistä Amrita Devistä, joka oli kirnuamassa voita, kun hän kuuli metsästä ryskettä. Devi ihmetteli ääniä ja lähti katsomaan. Kylän vanhimmat olivat jo paikalla anelemassa Jodhpuria hallitsevan maharajan väkeä lopettamaan hakkuut maharajan palatsin rakentamista varten.

Koska bishnoiden pyynnöllä ei ollut vaikutusta, Devi asettui kilveksi suojaamaan puita: ”Tappakaa minut ennen kuin kaadatte puun”.

Puuta vasten nojaava Devi surmattiin säälimättömästi kirveellä. Muut kyläläiset seurasivat hänen esimerkkiään, yksi toisensa jälkeen. Kaikkiaan puiden vuoksi menetti henkensä 363 ihmistä.

Hakkuut loppuivat vasta, kun uutinen satojen ihmisten kuolemasta tavoitti maharaja Abhay Singhin. Puiden hakkuu ja villieläinten metsästys kiellettiin kaikissa bishnoi-kylissä Jodhpurin maharajan alueella.
 

Filmitähdelle vankeutta

Entä mitä tapahtui Salman Khanille, jonka bishnoit haastoivat oikeuteen antilooppien salametsästyksestä? Oikeusprosessia on seurattu mielenkiinnolla eri puolilla Intiaa. Erityisen tarkkaan sitä seuraavat bishnoit, jotka ovat syytteiden takana ja tärkeässä roolissa myös tapauksen todistajina.

Tähän mennessä Jodhpurin käräjäoikeus on antanut Khanille kahdesta syytteestä vuoden ja viiden vuoden mittaiset vankeustuomiot, eivätkä syytteet lopu tähän. Toistaiseksi filmitähti ei ole viettänyt vankilassa kuin muutaman päivän, sillä hänet vapautettiin takuita vastaan. Khan on valittanut tuomiosta, mutta monet uskovat, että julkisuudesta ei ole hänelle nyt hyötyä. Onkin todennäköistä, että tuomio tulee pysymään kovana myös ylemmissä oikeusasteissa.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 04/2007

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!