Petteri Kokkonen

Uusimmassa elokuvassaan ohjaaja Sabiha Sumar tarkastelee sitä, kuinka demokratia voi toteutua Pakistanissa.

Chapati-leipiä paistava Muzi ei tiedä demokratiasta eikä muista edes maansa presidentin nimeä. Pakistanissa Muzi ja monet hänen kaltaisensa maattomat elävät vuokraisännän mailla, ja saavat työstään vastineeksi vain asuinsijan ja ruuan.

”Halusin tutkia dokumentissani sitä, kuinka demokratia voi tulla Pakistaniin”, kertoo Sabiha Sumar, 46, kotonaan Delhissä. Pakistanilaisohjaaja asuu intialaisen miehensä Sathan kanssa Intian pääkaupungissa.

Moneen kertaan maailmalla palkittu Sumar on Pakistanin ainoa naisdokumentaristi. Sumar on käsitellyt elokuvissaan muun muassa uskonnollisen fundamentalismin vaikutusta yhteiskuntaan. Uusin dokumentti sai alkunsa siitä, kun Sumar halusi selvittää, mitä Pakistanissa oli oikein tapahtumassa.

Pakistanin valtion suhde poliittiseen islamiin on vaihdellut eri aikoina. Valtion ja islamistien välit ovat olleet läheisemmätkin, mutta viime vuosina tilanne on muuttunut. Presidentti Pervez Musharrafin joukot ovat ottaneet verisesti yhteen maan fundamentalistimuslimien kanssa.

”Pakistanilaiset ystävämme, jotka ovat liberaaleja intellektuelleja, kritisoivat mielellään, mutta kritiikki ei kyennyt vastaamaan kaikkiin kysymyksiin. Kritiikin kohteet, Pakistanin armeija ja islamistit, muodostivat aiemmin yhteisrintaman, mutta voimatasapaino on muuttunut Musharradin kaudella.”

Vastatakseen auki jääneisiin kysymyksiin Sumar halusi tehdä dokumentin, jossa hän haastattelisi niin presidenttiä kuin pakistanilaisia talonpoikia, yrittäjiä, rekkakuskeja, naisia, nuoria, mullaheja ja ääri-islamilaisten puolueiden edustajia.

Dokumentissa sekä mullahit, talebanit ja mujaheddinit vastustavat maan sotilasjohtoa, joka on ottanut tiukan linjan ääriliikkeisiin ja terrorismiin.

Mutta minkälainen mies presidentti Musharraf oikein on? Mitä hän ajattelee Pakistanista ja siitä, miten maata tulisi kehittää?

Sumar päätyi pyytämään presidentinkanslialta yhteistä illallista Musharrafin kanssa. Toive toteutui, ja Sumar tapasi Musharrafin ja tämän vaimon sekä äidin illallispöydässä.

”Kyselimme aluksi Musharrafin lapsuudesta. Kaikesta näki, että presidentillä oli hyvin lämpimät ja läheiset suhteet vaimoonsa ja äitiinsä. Sain Musharrafista miellyttävän kuvan. Keskustelumme eteni sitten politiikkaan.”

Tapaamisessa oli mukana ohjaajan ja tämän miehen lisäksi äänittäjä ja kaksi kameramiestä.

Ääriryhmillä vahva jalansija Pakistanissa

Sumarin mukaan muslimien ääriryhmät ovat saaneet Pakistanissa niin vahvan jalansijan historian kuluessa, että armeijan on vaikea enää valvoa niiden toimintaa.

Islamistien nousu alkoi 1970-luvun lopulla. Kun Neuvostoliitto ökkäsi Afganistaniin, Pakistanissa valtaan tuli islamistinen kenraali Zia. Pakistanin armeija lähetti sotilaita puolustamaan Afganistania, ja mukaan liittyi muualta tulleita taistelijoita eli mujaheddineja, joita saudit ja amerikkalaiset tukivat.

Maata 90-luvun lopulla johtanut pääministeri Nawaz Sharif edusti islamilaista puoluetta. Nykyinen presidentti syrjäytti hänet vallankaappauksessa vuonna 1999.

”Aseistetut islamilaiset joukot ja islamilaiset madrasa-koulut olivat saaneet vuosikausia rahoitusta ulkomailta. Mikäli Sharif olisi pysynyt vallassa, olisi Pakistan saattanut islamisoitua vallankumouksen kautta.”

Päivällisellä puhuttiin myös naisten oikeuksista.

”Tarvittiin armeijan mies ennen kuin naisten oikeuksia rikkoneet islamilaiset lait saatiin kumottua Pakistanissa. Nämä lait astuivat voimaan Zian aikana ja ne kumottiin Musharrafin toimesta viime vuonna.”

Shariaan perustuneet lait säätivät Sumarin mukaan ankaria rangaistuksia niille naisille, jotka todettiin syyllisiksi vaikka avioliiton ulkopuolisiin suhteisiin. Sellaisesta saattoi seurata jopa julkinen kivitys.

”Sitä minä ihmettelen, että maailmalla ei huomata tällaisia edistysaskeleita. Nykyään myös senaatissa ja parlamentissa on varattu tietty määrä paikkoja pelkästään naisille”, Sumar sanoo.

Paljon köyhyyttä ja vähän koulutusta

”Päivällisellä Musharraf pohti sitä, että muutos tapahtuu vähitellen koulutuksen kautta, joka nostaa ihmiset pois köyhyydestä. Hän puhui paljon myös siitä, kuinka haluaa johdattaa ihmiset pois kaikenlaisesta ääriajattelusta.”

Sumarin mukaan uskonto toimii hyvin siellä, missä on paljon köyhyyttä ja vähän koulutusta. Silloin on helpompi saada ihmiset puolelleen.

”En usko, että tavalliset ihmiset ajattelevat politiikkaa. Jokapäiväinen elämä on heille kaikki ajatukset vievää taistelua. Mutta miten demokratia voi onnistua feodaalisessa maassa? Kulttuurista ei tule demokraattista vain sillä, että ihmiset pannaan äänestämään.”

Dokumentin lopussa Sumar palaa vielä Muzin ja tämän miehen Chachan luo, joka sytyttää öljylampun palamaan puun oksalle ja tarjoaa ruokaa illan hämärtyessä.

”Chacha, jos olisit Pakistanin presidentti, mitä tekisit?” kysyy Sumar.

”Me olemme todella köyhiä ihmisiä. Jumala on antanut meille kärsivällisyyttä”, vastaa Chacha ja laittaa lampun liekkiä pienemmälle.

Kirjoittaja tapasi Sabiha Sumarin Delhissä keväällä 2007.

Dokumentteja demokratiasta

Sabiha Sumarin dokumentti Illallinen Pakistanissa on yksi kymmenestä dokumentista, jotka YLE esittää kanavillaan lokakuussa. Dokumentit tarkastelevat demokratiaa eri maissa erilaisista näkökulmista. Pitempien dokumenttien lisäksi YLE näyttää parikymmentä lyhytelokuvaa.

”Illallinen Pakistanissa on mielenkiintoinen, koska sen on tehnyt pakistanilainen naisohjaaja, joka esittää kysymyksen, voiko diktaattori – tai hän, jota kutsutaan diktaattoriksi – olla ainoa tai paras tie kohti demokratiaa”, pohtii YLE:n Dokumenttiprojektin tuottaja Iikka Vehkalahti.

YLE:n lisäksi elokuvia näyttää yli neljäkymmentä muuta tv-yhtiötä. Yhteensä ne tavoittavat satoja miljoonia katsojia. Hanketta ovat tukeneet Suomesta muun muassa YLE, Viestinnän kehityssäätiö VIKES sekä Suomen ulkoministeriö.

Illallinen Pakistanissa (Dinner With The President) esitetään YLE:n TV2-kanavalla 9.10. kello 22.55.

Musharrafin asema punnitaan

Pakistanin nykyinen presidentti, kenraali Pervez Musharraf nousi valtaan vallankaappauksessa 1999. Hän syrjäytti pääministeri Nawaz Sharifin.

Musharrafin suosio on laskenut Pakistanissa. Häntä vastaan on tehty useita murhayrityksiä.

Pakistanissa valitaan uusi presidentti 6. lokakuuta. Kenraali Musharraf on ilmoittanut luopuvansa asevoimien päällikkyydestä, jos hänet valitaan uudelle presidenttikaudelle.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 10/2007