Dagpinarin kylän pormestari Ayhan Erkmen on ylpeä kylänsä kulttuurikeskuksesta, jonka puuhamiehenä hän on toiminut. Turkin lainsäädäntöä on uudistettu maan pyrkiessä Euroopan Unionin jäseneksi. Samalla myös yhdistystoiminta on vapautunut. Tämä vahvistaa kurdien kansalaisyhteiskuntaa. Kurdit ovat oppineet perustamaan yhdistyksiä, kun ongelmiin pitää paneutua.
Turkin demokratisoitumisen seurauksena noin neljätuhatta poliittista kurdivankia on vapautettu vuosituhannen vaihteen jälkeen. Heillä oli vankilavuosinaan runsaasti aikaa paneutua kurdikulttuuriin – nyt monet heistä johtavat uusia yhdistyksiä.
Kurdit paneutuvat innolla oman kulttuuriperintönsä elvyttämiseen.
“Kurdien taidetta on tukahdutettu siitä lähtien, kun muslimit saapuivat tänne, eli yli tuhat vuotta. Hehän kielsivät ihmisten ja eläinten kuvaamisen”, selittää kurditaiteilija Enver Özkahraman. Hän on perustanut mattoateljee Mavi Kent Kilim Atöljen.
Özkahramanin mielestä kelim-matot ovat kurdinaisten perinteistä taidetta. Sirnakin alueen matoissa kuvataan eläimiä muistona Nooan arkista – mallit ovat siis peräisin islamia edeltävältä ajalta. Hänen johtamassaan ateljeessa koulutetaan nuoria ja tehdään myös keramiikkatöitä.
Monet järjestöt ovat vakiinnuttaneet toimintansa. Ihmisoikeusjärjestöt IHD ja Mazlum Der, monet naisjärjestöt, vankien omaisten järjestö Tuyad-Der ja pakolaisten järjestö Göç Der ovat toimineet jo vuosia. Viime vuonna Turkkiin perustettiin myös kadonneiden omaisten järjestö Yakay Der.
Myös ympäristökysymyksiin on herätty. Tuncelin alueen ympäristöjärjestöt ovat saaneet hyviä tuloksia patojen vastaisessa taistelussa. Van-järven suojelemiseksi on perustettu Van Çevder ja Hakkariin on perusteilla projekti alueen maamiinatilanteen selvittämiseksi.
Tieto kulkee
Yhdistyksiä on perustettu ensin suuriin kaupunkeihin, kuten Diyarbakiriin ja Vaniin. Ne säteilevät vaikutustaan myös ympäristön pikkukaupunkeihin, joihin syntyy vastaavia yhdistyksiä. Esimerkiksi Vanin naisyhdistyksen menestys on inspiroinut parinkymmenen tuhannen asukkaan Bostaniçin ja Yüksekovan naisia perustamaan oman yhdistyksen.
”Täällä käy naisia monelta paikkakunnalta kysymässä neuvoja. Me järjestämme myös seminaareja lähialueen kaupungeissa,” kertoo Vanin naisyhdistyksen puheenjohtaja Zozan Özkökce tyytyväisenä.
Myös maaseudulla tapahtuu. Karsin lähellä sijaitsevan 4 500 asukkaan Dagpinarin kylän väki rakensi talkoovoimin kulttuurikeskuksen, jossa harjoitellaan kansantansseja ja musiikkia. Sinne tulee myös kirjasto. Kulttuurikeskus on kylän keskus kuten työväentalo aikoinaan suomalaisessa kylässä.
Turkin kurdien tulevaisuus näyttää siis hyvältä, mutta valitettavasti turkkilainen kansalaisyhteiskunta on edelleen heikko.
Kurdit ovat hyvin politisoituneita, turkkilaiset eivät. Autoritaarisissa maissa on tavallista, että poliittinen toiminta on asukkaille vaarallista mutta yksityiselämään ei kohdistu rajoituksia – näin Turkissakin. Turkkilaisen väestönosan suuri enemmistö ei toimi sen enempää puolueissa, ammattiyhdistyksissä kuin järjestöissäkään, vaan keskittyy perhe-elämään.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 3/2006