Coca-Cola kovistelee Intiassa
Monissa intialaiskaupungeissa virvoitusjuomien pullotus on laskenut reilusti pohjaveden pintaa.
Coca-Cola-yhtiö on uhannut oikeusjutulla intialaista valokuvaajaa Sharad Haksaria, jonka tekemä mainostaulu koreilee keskeisellä paikalla Chennain kaupungissa. Teoksessa suuryhtiön punavalkoinen logo esitetään yhdessä vesipumpun ja tyhjien, täyttämistä odottavien astioiden kanssa.
Coca-Colan mainetta Intiassa ovat kyseenalaistaneet sen tekemät vesipumppaukset, joiden seurauksena pohjavesi on laskenut. Lisäksi virvoitusjuomista on löydetty maanviljelyksessä käytettäviä torjunta-aineita, jotka kertovat pohjaveden puuttellisesta puhdistamisesta. Kolasota on saanut intialaiset barrikadeille.
Uhkauskirjeessään suuryhtiö vaatii Sharad Haksaria poistamaan työnsä ”ehdoitta ja heti” sekä tekemään kirjallisen anteeksipyynnön. Yhtiön mukaan mainoskilpi ”tuottaa mittaamatonta vahinkoa” sen maineelle. Intian kuuluisimpiin valokuvaajiin kuuluva Haksar vetoaa kuitenkin ilmaisunvapauteensa ja on valmis jatkamaan asian käsittelyä käräjillä.
Suomalaiset innottomia nostamaan kehitysapua
Viimetalvisen tsunamin jälkeinen auttamistahto ei näytä lisänneen suomalaisten kehitysapumyönteisyyttä. Joka toinen on sitä mieltä, että YK:n antama kehitysapusuositus eli 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta on tarpeellinen, mutta samalla vain 36 prosenttia suomalaisista olisi valmis nostamaan kehitysyhteistyöhön käytettävien rahojen määrää. Hiukan yli kolmasosa eli 37 prosenttia itse asiassa vastustaa kehitysavun korottamista, käy ilmi ulkoministeriön TNS Gallupilla teettämästä mielipidekyselystä.
Etenkään keskustalaiset 35-49-vuotiaat ammattikoulutetut Itä- ja Pohjois-Suomessa asuvat miehet eivät muuttaisi nykytilannetta. Kehitysmaakontaktit ja vierailut kehitysmaissa lisäsivät selvästi halukkuutta kohottaa kehitysapua.
Valtaosa on perillä kehitysyhteistyömäärärahojen suuruudesta. Noin puolet arvioi kehitysavun olevan 0,3 tai 0,4 prosenttia kansantuotteesta (oikea määrä 0,35).
Vaikka harva ilmoittaa haluavansa nostaa kehitysyhteistyörahojen määrää, 47 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että sopivin kehitysyhteistyön määrä olisi 0,5 tai 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Afrikka on suomalaisten mielestä kehitysyhteistyön tärkein kohdealue. Suurin osa eli 29 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kehitysapua pitäisi kohdentaa juuri Afrikkaan.
Kiinnostusta kriisialueiden auttamiseen on: pitkittyneistä kriiseistä kärsineitä alueita, kuten Kongon ja Sudanin avustamista suosisi 18 prosenttia ja tsunamista tai muusta luonnonkatastrofien koettelemia alueita 10 prosenttia vastanneista. Toisaalta 18 prosenttia pitää tärkeimpänä Suomen lähialueita; Aasia, Väli-Amerikka sekä Afganistanin ja Irakin kaltaiset konfliktialueet jäivät vain muutamaan prosenttiin.
Kehitysyhteistyön tärkeimpinä tavoitteina suomalaiset pitävät terveydenhuoltoa ja väestökysymyksiä, koulutusta, köyhyyden vähentämistä sekä tasa-arvon ja demokratian lisäämistä. Yksityishenkilönä kehitysmaita voi suomalaisten mukaan parhaiten auttaa maksamalla veroja tai lahjoittamalla hyväntekeväisyyteen, mutta joka kolmas piti myös reilun kaupan tuotteiden ostamista tehokkaana keinona.
YK:n muun muassa köyhyyden ja nälänhädän lievittämiseen tähtäävät vuosituhattavoitetta ovat suomalaisille lähes tuntemattomia. Vain 14 prosenttia on kuullut niistä.
Kesäkuun puolivälissä haastatteluin tehtyyn kyselyyn vastasi 1 340 suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.
Amerikkalainen James P. Leape WWF:n johtoon
Kansainvälisen WWF:n uudeksi pääjohtajaksi on valittu yhdysvaltalainen James P. Leape. Hän aloittaa työnsä joulukuussa ja korvaa tehtävää tällä hetkellä hoitavan sveitsiläissyntyisen biologin, tohtori Claude Martinin.
Leape, 49, on työskennellyt luonnonsuojelun parissa yli 25 vuotta. Hän aloitti uransa ympäristöasioihin erikoistuneena lakimiehenä ja ehti toimia muun muassa YK:n ympäristöohjelman neuvonantajana Keniassa, WWF:n Yhdysvaltain-osaston varapuheenjohtajana sekä Yhdysvaltain merkittävimpiin kuuluvan David ja Lucile Packardin säätiön suojelu- ja tiedetoiminnan johtajana.
Kansainvälisen WWF:n sihteeristö toimii Sveitsissä ja koordinoi WWF-verkostoa, jossa työskentelee 4 400 ihmistä yli 100 maassa.
Maan Ystävät: Lontoon olympialaisista ekokisat
Ympäristöjärjestö Maan Ystävät toivoo vuoden 2012 olympiakisaisännäksi valitusta Lontoosta edelläkävijää niin sanottujen eko-olympialaisten järjestämisessä. Järjestö onnittelee Lontoota valinnan johdosta, mutta huomauttaa, että kisoja järjestettäessä tulee ottaa huomioon muitakin kuin urheilulliset ja taloudelliset seikat.
Järjestön mukaan Lontoo voisi toimia edelläkävijänä 2000-luvun kisoille, jossa huomioidaan ”kaikki kestävän kehityksen muodot kuljetuksista ja energiankäytöstä jätteiden välttämiseen.” Kisapaikkoja rakennettaessa on käytettävä luonnonvaroja vastuullisesti ja huomioitava ympäristön kantokyky.
Kisaisäntien pitää myös ottaa huomioon valtavien urheilukilpailujen vaikutukset viheralueisiin, paikallisiin yhteisöihin ja paikalliseen liiketoimintaan, Maan Ystävät sanoo tiedotteessaan.
Vapaakaupasta Afrikalle satojen miljardien tappiot
Saharan eteläpuolisen Afrikan maat ovat kärsineet jopa satojen miljardien dollarien tappiot, kun ne on pakotettu vapaakaupan nimissä avaamaan rajojaan tuonnille, britannialainen Christian Aid -järjestö kertoo raportissaan. Järjestön uuden tutkimuksen mukaan taloudellisia menetyksiä on kertynyt reilun kahden vuosikymmenen aikana jopa 272 miljardia.
Summalla olisi saatu aikaan Afrikassa merkittäviä terveydellisiä ja koulutuksellisia parannuksia.
”Kuluneen 20 vuoden aikana kaupan vapauttaminen on maksanut Afrikalle saman summan kuin se on saanut avustuksina. Summalla, jonka Afrikka on menettänyt, olisi voinut pyyhkäistä Afrikan velat pois, lähettää jokaisen afrikkalaisen kouluun ja rokottaa mantereen jokaisen vauvan”, tohtori Claire Melamed sanoo.
Christian Aid arvioi raportissaan, että esimerkiksi Uganda menetti vuonna 2000 kaupan vapauttamisen takia 32 dollaria jokaista 23 miljoonaa asukastaan kohden, kun se sai avustuksina 35 dollaria per asukas. Ugandan bruttokansantuote olisi myös ollut toistakymmentä prosenttia parempi ilman liki vuosikymmenen jatkuneita vapauttamistoimia.
Teollisuusmaiden G8-ryhmän vasta hyväksymien köyhimpien maiden velkahelpotusten mukana on vaadittu muun muassa kaupan vapauttamista ja yksityistämistä. Melamed ei pidä kehitystä hyvänä.
”Jos uuden avun ja velkahelpotusten ehtona on, että valtiot vapauttavat kauppaansa, se saattaa hyvin aiheuttaa enemmän harmia kuin hyötyä.”
Christian Aid perusti tutkimuksensa Maailmanpankilta, Kansainväliseltä valuuttarahastolta, YK:lta ja akateemisista tutkimuksista keräämiinsä tietoihin. Tutkittavana olivat kaupan vapauttamisen vaikutukset 32 maassa Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.
Paradise Now vaihtoi festivaalia
Kumppanissa 6-7/2005 oli juttu elokuvasta Paradise Now, joka kertoo palestiinalaisista itsemurhaterroristeista. Tuolloin elokuvan arveltiin päätyvän Rakkautta ja anarkiaa -festivaalin ohjelmistoon. Paradise Now nähdään kuitenkin Espoo Cinessä 23.-28.8.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 8/2005