Suomi kaukana Kioton tavoitteista
Suomi tuotti viime vuonna 20 prosenttia enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin vuonna 1990, jonka päästömäärään sen pitäisi pyrkiä Kioton ilmastosopimuksen mukaan. Kaukana ovat siis tavoitteet, kun sopimuksen on määrä tulla voimaan helmikuussa.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen hiilidioksidipäästöt olivat viime vuonna 88,5 miljoonaa tonnia. Kaikki Kioton sopimuksen ratifioineet maat, siis myös Suomi, ovat sitoutuneet vähentämään kuuden niinsanotun kasvihuonekaasun päästöjä tiettyyn tavoitteeseen vuosien 2008 ja 2012 välillä. Suomen tavoite on vuoden 1990 päästöt, noin 73,5 miljoonaa tonnia.
Suomen tulee olla vaikea saavuttaa Kioton tavoitteet ja voi olla, että sen täytyy lainailla muiden maiden päästökiintiöistä, sanoo neuvotteleva virkamies Outi Berghäll ympäristöministeriöstä. Hän lisää, että Suomi voisi myös auttaa muita maita, esimerkiksi kehitysmaita vähentämään päästöjään hyvitelläkseen omaa alijäämäänsä.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen hiilidioksidipäästöt pysyttelivät melko lähellä tavoitetta vuoteen 2000 asti, jolloin teknologiabuumi pakotti lisäämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Hyvä uutinen on kuitenkin, että Kioton sopimuksen myös säätelemät metaanipäästöt ovat samaan aikaan vähentyneet viidenneksen. Tämä johtuu karjankasvatuksen vähenemisestä ja jätehuollon paranemisesta.
Teholääke malariaan liian kallis
Malaria on yhä tappavan tuhoisa sairaus, vaikka sen torjuntaan on olemassa tehokas kiinalaisten lääketutkijoiden kehittelemä artemisiini-yhdistelmälääkitys. Malarian arvioidaan tappavan vuodessa yli miljoona ihmistä, heistä valtaosa alle viisivuotiaita afrikkalaisia lapsia. Malariaan kuolee joka päivä kymmenen kertaa enemmän ihmisiä kuin kohuttuun hengitystiesairauteen sarsiin on kuollut yhteensä.
Kiinalaisesta qinghao-yrtistä kehitelty tehokas ACT-yhdistelmälääke on kuitenkin aivan liian kallis useimmille afrikkalaisille. Esimerkiksi malarian pahasti vaivaamassa Togossa ACT-pillerit maksavat 5-12 euroa pakkaukselta, joka on enemmän kuin viisihenkinen perhe käyttää viikon ruokahankintoihin.
Malarian hoitamiseen käytetään vielä pääsääntöisesti klorokiinia ja sulfadoksi-pyrimetamiinia, vaikka malariaa levittävät hyttysloiset ovat tulleet niille monilla alueilla vastustuskykyisiksi. ACT:n on sen sijaan todettu kokeissa parantaneen 95 prosenttia malarian uhreista kolmen päivän sisällä.
Brittiläisessä lääketieteen Lancet-lehdessä asiantuntijat arvostelevat erityisesti Yhdysvaltoja tehottomien malarialääkkeiden suosimisesta. Artikkelin kirjoittajiin kuuluva tutkija Amir Attaran osoittaa syyttävällä sormella avustajamaita, jotka mekaanisesti sitovat tukensa halvimpien lääkkeiden hankintaan: ”Useimmat Afrikan maat pitäytyvät vastentahtoisesti klorokiini- ja sulfadoksiini-pyrimetamiinilääkityksessä. ACT on niitä kolme kertaa kalliimpaa ja on siksi näiden maiden normaalin terveydenhuollon ulottumattomissa.”
”Avustajat ovat yksinkertaisesti päättäneet, että koska ACT-lääkitys edellyttää ulkopuolista rahoitusta, se on kestämätöntä, ja siksi ne kieltäytyvät maksamasta sen käytöstä”, sanoo Richard Tren Johannesburgissa toimivasta Africa Fighting Malaria -järjestöstä.
Terveysalan asiantuntijoiden mukaan ACT:n käyttö tulee lisääntymään räjähdysmäisesti, jos sen hinta saadaan laskettua afrikkalaisten kuluttajien ulottuville. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi ACT lääkeannosten kulutuksen kasvavan vuoden 2004 noin 20 miljoonasta annoksesta tänä vuonna 150-220 miljoonaan annokseen.
ACT:n saaminen afrikkalaisten malariapotilaiden ulottuville edellyttää myös lääketehtailta valmiutta alentaa lääkityksen hintaa. Jos hinta pysyy korkealla, ihmiset jatkavat klorokiinin käyttöä tai kääntyvät perinteisen lääketieteen tai lääkkeiden mustan pörssin puoleen.
”Kirjoittaessamme lääkemääräyksiä meidän täytyy ottaa huomioon potilaittemme taloudellinen tilanne. Jos määräämme lääkettä, joka on liian kallista, he eivät yksinkertaisesti osta sitä”, kertoo sairaanhoitaja Alphonsine yksityiseltä klinikalta, joka hoitaa malariapotilaita Togon pääkaupungissa Loméssa. Malaria on yhä tappavan tuhoisa sairaus, vaikka sen torjuntaan on olemassa tehokas kiinalaisten lääketutkijoiden kehittelemä artemisiini-yhdistelmälääkitys. Malarian arvioidaan tappavan vuodessa yli miljoona ihmistä, heistä valtaosa alle viisivuotiaita afrikkalaisia lapsia. Malariaan kuolee joka päivä kymmenen kertaa enemmän ihmisiä kuin kohuttuun hengitystiesairauteen sarsiin on kuollut yhteensä.
Kiinalaisesta qinghao-yrtistä kehitelty tehokas ACT-yhdistelmälääke on kuitenkin aivan liian kallis useimmille afrikkalaisille. Esimerkiksi malarian pahasti vaivaamassa Togossa ACT-pillerit maksavat 5-12 euroa pakkaukselta, joka on enemmän kuin viisihenkinen perhe käyttää viikon ruokahankintoihin.
Malarian hoitamiseen käytetään vielä pääsääntöisesti klorokiinia ja sulfadoksi-pyrimetamiinia, vaikka malariaa levittävät hyttysloiset ovat tulleet niille monilla alueilla vastustuskykyisiksi. ACT:n on sen sijaan todettu kokeissa parantaneen 95 prosenttia malarian uhreista kolmen päivän sisällä.
Brittiläisessä lääketieteen Lancet-lehdessä asiantuntijat arvostelevat erityisesti Yhdysvaltoja tehottomien malarialääkkeiden suosimisesta. Artikkelin kirjoittajiin kuuluva tutkija Amir Attaran osoittaa syyttävällä sormella avustajamaita, jotka mekaanisesti sitovat tukensa halvimpien lääkkeiden hankintaan: ”Useimmat Afrikan maat pitäytyvät vastentahtoisesti klorokiini- ja sulfadoksiini-pyrimetamiinilääkityksessä. ACT on niitä kolme kertaa kalliimpaa ja on siksi näiden maiden normaalin terveydenhuollon ulottumattomissa.”
”Avustajat ovat yksinkertaisesti päättäneet, että koska ACT-lääkitys edellyttää ulkopuolista rahoitusta, se on kestämätöntä, ja siksi ne kieltäytyvät maksamasta sen käytöstä”, sanoo Richard Tren Johannesburgissa toimivasta Africa Fighting Malaria -järjestöstä.
Terveysalan asiantuntijoiden mukaan ACT:n käyttö tulee lisääntymään räjähdysmäisesti, jos sen hinta saadaan laskettua afrikkalaisten kuluttajien ulottuville. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi ACT lääkeannosten kulutuksen kasvavan vuoden 2004 noin 20 miljoonasta annoksesta tänä vuonna 150-220 miljoonaan annokseen.
ACT:n saaminen afrikkalaisten malariapotilaiden ulottuville edellyttää myös lääketehtailta valmiutta alentaa lääkityksen hintaa. Jos hinta pysyy korkealla, ihmiset jatkavat klorokiinin käyttöä tai kääntyvät perinteisen lääketieteen tai lääkkeiden mustan pörssin puoleen.
”Kirjoittaessamme lääkemääräyksiä meidän täytyy ottaa huomioon potilaittemme taloudellinen tilanne. Jos määräämme lääkettä, joka on liian kallista, he eivät yksinkertaisesti osta sitä”, kertoo sairaanhoitaja Alphonsine yksityiseltä klinikalta, joka hoitaa malariapotilaita Togon pääkaupungissa Loméssa.
Uusi kehityskomissaari herättää toiveita
Belgian entisen ulkoministerin Louis Michelin valinta Euroopan unionin uudeksi kehitysyhteistyökomissaariksi on otettu positiivisesti vastaan kansalaisjärjestökentässä. Suorasukaisen ja määrätietoisen Michelin valinnan toivotaan vauhdittavan avustusmäärärahojen korottamista EU-maissa sekä unionin kehityspolitiikan painottumista köyhyyden torjuntaan.
Michel on luvannut ensi töikseen kiertää jäsenmaat puhumassa sen puolesta, että ne korottaisivat kehitysyhteistyömäärärahansa 0,7 prosenttiin. ”Odotamme innolla yhteistyötä hänen kanssaan”, sanoi avustusjärjestö Oxfamin EU-konttorin johtaja Jo Leadbeater Michelin valinnan varmistuttua.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 1/2005