Kehitysmaiden oikeus tuottaa ja tuoda maahan halpoja kopiolääkkeitä on ollut pitkällisen kädenväännön aihe. Kiista sai uuden käänteen, kun EU:n kauppakomissaari Pascal Lamy esitti että kopiolääkkeiden maahantuonti sallittaisiin vain tilanteissa, joissa Maailman terveysjärjestö WHO on todennut maassa vallitsevan ”kansallisen terveyskriisin”.

Kehitysmaiden lisäksi Lääkärit ilman rajoja -järjestö on ehtinyt kritisoimaan Lamyn esitystä. Myöskään WHO ei ole ollut riemuissaan sille tarjotusta tuomarin roolista. Lääkärit ilman rajoja onkin korostanut, että on kehitysmaiden itsensä eikä WHO:n tehtävä arvioida, mitä lääkitystä ne tarvitsevat ja mihin tauteihin.

Lääkkeiden patentteja säätelee TRIPS-sopimus, jossa kuitenkin on tulkinnanvaraisia kohtia. Tärkein niistä liittyy kopiolääkkeiden maahantuontiin. Suurten lääketehtaiden mukaan patentit mahdollistavat uusien lääkkeiden kehittelytyön. Kehitysmaat vetoavat terveyskriiseihinsä ja vaativat vapaata kilpailua, joka laskisi lääkkeiden hintoja ja toisi ne täten köyhienkin ulottuville.

Erityisesti Intia on kyennyt kehittämään omaa lääketeollisuutta ja on tällä hetkellä merkittävä lääkkeiden viejä. Kiristyneet patenttisäännökset ovat aiheuttaneet tilanteen, jossa monia maan lääketehtaista on jouduttu sulkemaan. Vaikka kehitysmaat saavatkin tietyin ehdoin tuottaa halpoja kopiolääkkeitä vaarallisiin tauteihin, on ratkaisematta, miten tulisi toimia sellaisten maiden kohdalla, joilla omaa lääketuotantokapasiteettia ei ole.