Metsäkolonialismia

 

  • Suomen metsäalan kehitysyhteistyö ja metsäteollisuuden toiminta ulkomailla vaikuttavat syvällisesti miljoonien neliökilometrien maankäyttöön ja kymmenien miljoonien ihmisten elämään. On syytä pelätä, että Suomet omat ympäristöongelmat ja riskit ovat häviävän pieniä verrattuna niihin, jotka johtuvat suomalaisten toiminnasta trooppisissa maissa.
  • Finnidan metsähankkeet eivät ole rahallisesti suuria, mutta ne ovat keskeinen osa Suomen metsäteollisuuden kansainvälistä toimintaa.
  • Metsäalan tuotteet (paperi, sellu, ”metsäosaaminen”, paperikoneet, metsäkoneet) ovat Suomen merkittävimpiä vientituotteita. Metsäalan vienti erityisesti Kaakkois-Aasiaan on kasvanut rajusti viime vuosina.
  • Finnidan rahoittamat ja Jaakko Pöyry Consultingin toteuttamat kansalliset metsätaloussuunnitelmat ovat olleet avainasemassa suomalaisen metsäsektorin vienninedistämisessä.

Suomi on metsätalouden alalla sekä poliittisesti että taloudellisesti yksi maailman merkittävimmistä maista. Metsäsektori lienee itse asiassa ainoa yhteiskunnallinen osa-alue, jolla Suomella on ensi luokan kansainvälistä merkitystä.

Vaikka Suomen valtion ja yksityisten suomalaisten metsäalan yritysten toiminnan välillä on joissain tapauksissa tehtävä ero, niin samalla on muistettava, että Suomen valtio on pitkään pitänyt metsäalan yritysten intressejä kansallisten taloudellisten intessien kanssa yhtenevinä.

Jussi Raumolin on kutsunut tätä Suomen taloudellisen, poliittisen ja virkamieseliitin liittoa ”metsäfundamentalismiksi”.

Metsäfundamentalismi saattaa olla vähenemään päin Suomessa, mutta se on edelleen tärkeä doktriini, jolla on hyvin paljon vaikutusvaltaa Suomen politiikassa ja talouselämässä. Metsäalan tuottet, koneet, laitteet ja metsätuotteiden teolliseen käyttöön liittyvä osaaminen ovat edelleen myös Suomen merkittävimpiä vientituotteita. Väitetään, että ns. metsäklusteri ansaitsee edelleen yli 60 prosenttia maamme nettovientituloista.

Siksi on myös luonnollista, että metsäsektori on hallitsevassa asemassa Suomen kauppapolitiikassa ja vienninedistämisessä.

Ulkopolitiikkaakaan ei ole erotettu kauppapolitiikasta. Suomi ajaa globaalilla tasolla metsäsektorin rationalisointia suomalaisen mallin mukaisesti, sillä onhan suomalaisella metsäsektorilla pysyvää näyttöä. Siksi Suomi on osallistunut hyvin aktiivisesti Rio de Janeirossa pidettyyn YK:n ympäristökokoukseen sekä Rion seurantakokouksiin erityisesti silloin, kun on käsitelty metsäasioita.

Riossa sekä presidentti Mauno Koivisto että ulkoministeri Paavo Väyrynen ajoivat voimakkaasti kansallisia metsätaloussuunnitelmia joka maahan. Tämä politiikka on jatkunut myös Rion jälkeen. Viime vuosina Suomi on pyrkinyt johtavaan asemaan myös silloin, kun eurooppalaisella ja globaalilla tasolla on neuvoteltu kansainvälisistä metsänhoitostandardeista ja kansainvälisestä metsätaloussopimuksesta.

Pöyryn konsultit tienraivaajina

Suomalaisilla metsäalan yrityksillä ei olisi minkäänlaisia edellytyksiä toimia läntisten teollisuusmaiden ulkopuolella ilman kehitysmaiden metsäsektorin länsimaistamista. Tämä on hyvin keskeistä suomalaisen metsäsektorin kansainvälisen toiminnan ymmärtämiseksi.

Ennen kaikkea se selittää sen, miksi Suomi on sijoittanut niin paljon poliittista energiaa ja taloudellisia tukiaisia edistämään suomalaisyritysten toteuttamaa metsäalan suunnittelua ulkomailla.

Metsätaloussuunnitelmillaan Suomen valtio ja suomalaiset yritykset ovat onnistuneet kehittämään menestyksekkään mekanismin suomalaisen osaamisen ja laitteiden viennille länsimaiden ulkopuolisille markkinoille.

Tämä on syynä myös siihen, miksi Suomi on toiminut Rion ympäristökokouksessa ja sen seurannassa niin aktiivisesti alueellisten ja kansallisten metsätaloussuunnitelmien edistämiseksi. Tämä selittää myös sen, miksi niin keskeinen osa Finnidan metsäpolitiikkaa on ollut sponsoroida suomalaista metsäalan suunnittelutoimintaa ulkomailla.

Suunnittelun, vienninedistämisen ja kansallisten intressien välinen yhteys selittää myös Jaakko Pöyry -yhtiöiden merkittävän roolin Suomen metsäsektorin kansainvälisessä toiminnassa. Jaakko Pöyry -yhtiöiden ydin on Jaakko Pöyry Consulting Ltd.

Itse Jaakko Pöyry sanoi tästä pienestä yhtiöstä Suomen Kuvalehdessä 21. huhtikuuta: ”Tämä yhtiö avasi meille ovet maailmaan.” Samassa artikkelissa Jaakko Pöyry Consultingin nykyinen toimitusjohtaja Rainer Häggblom totesi: ”Ilman Consultingia emme olisi pystyneet levittäytymään ympäri maailman. Ilman sitä minä varmaan rapsuttaisin päätäni ja miettisin jonkin sellutehtaan ratkaisuja jossakin sisä-Suomessa.”

Ja mikä koskee Jaakko Pöyry -yhtiöitä, koskee myös koko suomalaista metsäsektoria. Ilman Jaakko Pöyry Consultingia Suomen metsäsektorista ei olisi varmaan koskaan kehittynyt kansainvälisesti merkittävää tekijää.

 

Valtio on yleensä hankkeissa mukana

Yksityisten suomalaisten yhtiöiden ja Suomen valtion toiminta ulkomailla on viime vuosina herättänyt kovaa arvostelua. Kiistat ovat koskeneet toisaalta metsäsektorin kokonaissuunnitelmia, toisaalta fyysisiä toimia ja niiden suunnittelua (hakkuita, metsäistutuksia, tehtaita ja laitteita).

Suomen valtio ja yksityiset yhtiöt ovat arvostelua herättäneissä hankkeissa toimineet hyvässä yhteisymmärryksessä. Valtion roolina on yleensä ollut antaa toisaalta poliittista tukea, toisaalta taloudellisia tukiaisia, kuten vientiluottoja, takuita sekä suoraa rahoitusta Finnidan kautta.

Tällaisia hankkeita ovat mm. metsätalouden kokonaissuunnitelmat Sri Lankassa, Nepalissa, Filippiineillä ja Thaimaassa, Enso-Gutzeitin metsänistutushanke Indonesiassa sekä teollisuuskoneiden vienti Indonesiaan ja Kiinaan.

Eräät arvostelua herättäneistä hankkeista, kuten metsästaloussuunnitelma Venäjällä ja Aracruzin tehdas Brasiliassa, toteutettiin ilman suoria valtion tukimuotoja.

Metsävienti luvanvaraiseksi

Suomen metsäsektorin toiminnan yhteiskunnallisten ja ympäristövaikutusten laajuus on erityisesti Kaakkois-Aasiassa mykistävä. Näiden riskien rinnalla huoli Suomen omista metsistä saattaa joskus tuntua mitättömältä.

Metsäsektorin kokonaissuunnitelmissa uudelleenmuotoillaan tai pyritään uudelleenmuotoilemaan metsäalan lainsäädäntöä, hallintoa, maanomistusoikeuksia, tiedonhallintaa sekä metsien pitkän tähtäimen käyttöä valtakunnallisella tasolla. Mikäli näitä Finnidan rahoittamia ja suomalaisyritysten toteuttamia suunnitelmia joskus noudatetaan tehokkaasti, ne vaikuttavat välittömästi ainakin 200 miljoonan ihmisen elämään ja ympäristön laatuun noin kahden miljoonan neliökilometrin kokoisella alueella.

On äärimmäisen huolestuttavaa, että suomalaisten vetämiä projekteja ovat kaikkein voimakkaimmin kritisoineet kehitysmaiden ympäristö- ja kansalaisoikeusliikkeet. Ja on yhtä häkellyttävää, etteivät Suomen viranomaiset ole vieläkään ottaneet tätä kritiikkiä vakavasti.

Näin ei voi jatkua. Suomen valtion tulisi välittömästi luopua kaikesta poliittisesta ja taloudellisesta tuesta suuren mittaluokan metsätaloussuunnitelmille ulkomailla, koska ne puuttuvat niin syvästi muiden maiden poliittisiin asioihin. Näiden interventioiden laillisuutta ja vaikutuksia ei ole lainkaan arvioitu. Niitä ryhmiä, joita metsäsuunnitelmat koskettavat kaikkein eniten, ei ole lainkaan kuultu.

Suomen metsäsektorin toteuttamien fyysisten toimien mitä erilaisimpien yhteiskunnallisten vaikutusten ja ympäristöriskien vähentämiseksi Suomen valtio voisi ottaa käyttöön vientilupajärjestelmän metsäsektorin viennissä trooppisiin ja subtrooppisiin maihin, myös Kiinaan.

Vientilupien myöntäminen edellyttäisi yhteiskunnallisten ja ympäristövaikutusten arviointia. Vientilupia ei missään tapauksessa saisi myöntää hankkeille, jotka johtaisivat koskemattoman sademetsän hävittämiseen tai jopa kokonaisten vähemmistökansojen tuhoamiseen.

Kirjoittaja on filosofi ja Kepan entinen varapuheenjohtaja. Artikkeli on lyhentäen käännetty Vihreän sivistys- ja opintokeskuksen julkaisusta Behind the Forest.

Seppo Leinosen sarjakuvat ovat otteita pian julkaistavasta värikkäästä Amazonas-julistesarjasta. Seitsemän julisteen sarjaa voi tilata Ympäristö ja kehitys ry:stä (puhelin 921-231 0321 tai 931-335 4222) hintaan 50 markkaa sekä postikulut.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!